Kirjoittaja Gunnar Pettersson on eläkkeellä oleva suomenruotsalainen toimittaja. Kirjoittaja pitää kiinni oikeudestaan muuttaa, korjata, kehitellä ja parantaa omia kirjoituksiaan uuden ja paremman tiedon ja kypsemmän näkemuksen mukaisiksi siitä erikseen mainitsematta.
Oikaisu- ja vastinepyynnöt pyydetään tekemään blogin kommenttitoiminnolla. Kommentit on moderoitu ja niitä julkaistaan toimitusaikataulun puitteissa.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Tuuleen kylvetty


Tämä blogi on tähän asti käsitellyt pääasiassa saamelaispolitiikaa. Pitkän tauon jälkeen päätin käsitellä toista aihetta, joka kylläkin liittyy vahvasti myös Lappiin, nimittäin tuulivoimaa.

Lapin Kansa uutisoi 7.5.2014 että Energiakolmion tekemän markkinaselvityksen mukaan Suomen sähkömarkkinoilla olisi vuonna 2030 hyvin tilaa vuoden 2020 tuulivoimatavoitteen, kuuden terawattitunnin reilulle kaksinkertaistamiselle 15 terawattituntiin.

Suomen suuremmat tuulivoimalat ovat kuitenkin riittävän kannattavia vain n.s. syöttötariffin ansiosta.  Syöttötariffi tarkoittaa järjestelmää, jossa verovaroista maksetaan lisätukea jokaisesta tuulivoimalan tuottamasta kilovattitunnista. 1.1.2011 voimaan astunut syöttötariffi takaa 12 vuodeksi sähköntuottajille eli sijoittajille 83,5 euron korvauksen tuotettua megawattituntia (MWh) kohti. Korotetun tukitason järjestelmä takaa sijoittajille 105,3 euroa/MWh. Tämä hinta on voimassa vuoden 2015 loppuun.

Jutussa mainittu Tuulivoimayhdistys on ensisijaisesti tuulivoimayhtiöiden lobbauselin. Energiakolmio Oy on Tuulivoimayhdistyksen jäsen. Energiakolmio siirtyi 30.5.2008 tehdyllä yrityskaupalla Atel Nordic Holding AS:lle. Atel Group on Sveitsin johtava energiayhtiö. 

Lappilaisia saattaa kiinnostaa tieto, että vuonna 2013 solmitun sopimuksen mukaan Energiakolmio Oy on järjestänyt Taaleritehtaan koko tuulivoimatuotannon myynnin markkinoille. Taaleritehdas on se sijoitusyhtiö, jonka pääomarasto Tuulitehdas 1 ky on Posion Murtotuulen tuulivoimalahankkeen takana.

* * * 
Syöttötariffilla tuulivoimainvestoinneista on saatu niin tuottoisia että ne kiinnostavat myös kansainvälisiä sijoittajia.

Posiollakin aktiivinen Taaleritehdas listautui pörssiiin huhtikuussa 2013. Annissa osakkeen hinta oli 10,30 euroa ja ensimmäisenä kauppapäivänä osakkeen arvo ylitti 12 euroa. Listatut B-osakkeet vastaavat 23 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista mutta vain 1,5 prosenttia äänivallasta. Yhtiön A-sarjan osakkeilla ei käydä julkista kauppaa. A- osakkeiden osuus osakekannasta on 77 prosenttia ja niiden osuus äänistä peräti 98,5 prosenttia.
Yhtiön osakasluettelon mukaan B-sarjan suurimmat omistajat olivat Lombard International Assurance (17,51 %), Ronnie Neva-Aho (2,83), Suomi Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö (2,83) Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia (2,11), Oy Hermitage Ab (2,01), Veikko Laine Oy (1,73), Tapani Myllys (1,44), Esa Kiiskinen (1,15), Metallityöväen Liitto (1,15) ja Palkansaajasäätiö (1,15). Äänivaltaisimmat omistajat olivat Esa Karppisen Berling Capital Oy 12,092 prosentilla, Taaleritehtaan hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäsin Oy Hermitage Ab 12,092 prosentilla ja Pertti Laineen Veikko Laine Oy 12,092 prosentilla.

* * *

Energiakolmio Oy salkunhallinnassa toimii 15.10.2012 alkaen assistenttina DI Tuulimari Fareed. Hänen aviomiehensä, Taaleritehtaan tuulivoimalajohtaja Taamir Ataullah Fareed toimii Taaleritehtaan edustajana Tuulivoimayhdistyksessä. Tuulimari Fareed on omaa sukuaan Pekkarinen - hän on Mauri Pekkarisen (kesk) tytär ja Taamir Fareed näin ollen Pekkarisen vävy. Pekkarisen toimiessa elinkeinoministerinä päätettiiin että Suomi tukee tuulivoimaloiden rakentamista verovaroin takaamalla tuulivoimalla tuotetulle sähkölle lisätuen n.s. syöttötariffin kautta. Asian esitteli silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, joka toimi energia-asioita valmistelevan eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajana. Joulukuussa 2011 Pekkarisen tytär Tuulimari esitteli Tampereen Teknillisessä Yliopistossa diploomityönsä ”Uusiutuvan energian tuotantomuodot investointikohteina”, jonka aihe oli hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 9. marraskuuta 2011. Alkusanoissa tekijä kiittää Taaleritehdas Oy:tä työn tekemisen taloudellisesta mahdollistamisesta ja Taaleritehtaan sijoituspäällikköä Tero Luomaa hyvistä neuvoista työn aikana. Kiitosta saa myös Taamir Fareed, jonka asema muuttui työn aikana tekijän poikaystävästä aviomieheksi. Syyskuussa 2011 Pekkarinen vakuutti Lappilainen-lehdelle, ettei hänen suvussaan tai lähipiirissään ollut ketään, joka olisi ”ollut tai olisi tänään mukana omistajana tai sijoittajana tuulivoimabisneksessä”. Pekkarinen lienee puhunut totta, sillä haastattelun ajankohtana tytär tai vävy eivät mahdollisesti olleet tuulivoimabisneksessä nimenomaan omistajana tai sijoittajana. Muissa ominaisuuksissa he sitten olivatkin mukana tuulivoimabusineksessa hihojaan myöten. Siis bisneksessä, jonka kannattavuus ja kiinnostavuus sijoittajille perustuvat siihen että alan kädet on työnnetty syvälle valtion kirstuun.

* * *

Suomen valtio käyttää vuosittain syöttötariffitukeen noin 200 miljoonaa euroa verovaroja. Osa noista euroista on otettu minun eläkkeestäni.

Maksan myös vuosittain Posiolle kiinteistöveroja kunnassa olevasta vapaa-ajan asunnosta. Sen jälkeen kun kuulin Posion Yhteismetsän sopineen maansa vuorkaamisesta Murtotuulen tuulivoimalalle en ole yhteismetsän maille nokkaani pahemmin pistänyt.  Ehkä tämä menee ohi.

Joitakin vuosia sitten tapasin metsästysreissulla yhteismetsän silloisen metsänhoitajan erään metsäautotien varrella, kun hän oli valvomassa metsästyslupia. Olimme molemmat vanhentuneet ensitapaamisestamme kymmenisen vuotta, emmekä heti tunnistaneet toisiamme. Otin nätisti puheeksi, että vierestä oli juuri parturoitu ikimetsää, joka oli mitä parhainta metsoreviiriä. Tiesin, että kyseinen metsänhoitaja ymmärsi hyvin luontoarvojen päälle, ja että hän oli tehnyt parhaansa arvokkaiden kohteiden säilyttämiseksi muun muassa vaihtamalla maita valtion kanssa. Silti hänen viestinsä minulle oli selvä: voit ostaa niin paljon maata kuin haluat ja sitten suojella sen. Suomennettuna: tyhjätaskut älkööt vaivautuko suojelemaan posiolaisten omistamia metsiä. Tuon tapaamisen jälkeen olemme molemmat eläköityneet. Ja yhteismetsälle näkyy koittaneen aivan uusi aika, vai pitäisikä sanoa että siellä puhaltavat uudet tuulet: metsän ja metsästyslupien lisäksi yhteismetsä repii nyt tuohtaa myös turvetuotannosta, murskaamotoiminnasta ja sitten tästä tuulivoimasta.

Tuulivoimaturbiinien osalta taloudellinen asetelma ei kuitenkaan ole ihan niin yksioikoinen että minun kaltaisellani tyhjätaskulla ei olisi asiassa nokan kopauttamista. Koko hankehan perustuu siihen, että minä olen yhtenä maksumiehistä syöttötariffin kautta. Kaikille Suomen veronmaksajille ja minulle heidän joukossaan tulisi kuitenkin huomattavasti edullisemmaksi maksaa Posion kunnalle ja Posion yhteimetsän osakkaille suorana avustuksena sen, minkä nämä laskevat saavansa tuulivoimayhtiöltä verovaroina ja maanvuokrana. Ehtona olisi että koko hankkeesta luovuttaisiin. Tällä järjestelyllä voittaisivat posiolaiset myös sen, että luonto säästyisi tuuliturbiineilta kaikkineen. Se ilahduttaisi monia posiolaisia ja myös meitä mökkiläisiä ja muita kävijöitä, jotka kumminkin jätämme kuntaan aina jonkun euron.

Kaikkien suomalaisten Posion kunnalle ja Posion yhteismetsälle maksamat suorat avustukset kuulostavat epäilemättä hullulta ajatukselta, mutta itse asiassa maksun kierrättäminen tuulivoimarahastojen kautta on huomattavasti absurdimpi vaihtoehto. Ensinnäkin huomattava osa verovaroista menisi rahastojen kautta kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Toiseksi uskallan olettaa, että osa tästä tuesta tulee juoksemaan ulos Suomesta n.s. veroparatiiseihin jonne on rekisteröity ne pääomayhtiöt, joiden kautta tuulivoimarahastoja hallitaan ja jonne makeammat voitot kotiutetaan. Veronmaksajana en voi hyväksyä, että minulta kerättyjä verovaroja valutetaan kansainvälisille, ja heidän joukossaan suomalaisille sijoittajille sen samaisen verottajan ulottumattomiin joka on kerännyt varat minulta. Ja hei muuten, posiolaiset veronmaksajat, myös teiltä.

* * *

Lasketaanpa vähän: Kun Suomessa on noin 1,3 miljoonaa palkansaajataloutta, jokainen näistä maksaa pelkästään Posion tulevista sähkömyllyistä vuotuista tukea 20,4 miljoonaa euroa jaettuna 1,3 miljoonalle taloudelle = noin 15,70 euroa. 12 vuoden aikana tämä tekee yhteensä noin 188 euroa per talous.

Kun Posiolla on 3 700 asukasta, posiolaiset maksavat itse kuntansa aluelle tulevista sähkömyllyistä tukea verorahoissaan 3 700 x 3,78 euroa = noin 14 000 euroa. Posiolaisessa kotitaloudessa on keskimäärin noin 2,8 jäsentä. Tällaisia kotitalouksia kunnassa on noin 1300. Jokainen posiolainen kotitalous, kuuluipa siihen palkansaajia tai ei, maksaa noin 10,80 euroa vuodessa. Afääri ei kuitenkaan ole huono: Saahan sillä saa jo pelkästään kiinteistöverotuloja tuulivoimaloista noin 500 euroa per kotitalous. Jos kaikille yhteismetsäosakkaile jaettavat vuokratulot tuulivoimalapuistosta jaettaisiin tasan kaikille Posion kotitalouksille, kukin talous saisi siihen päälle vuokratuloja noin 390 euroa. Kiinteistöveron ja maanvuokran kautta tulevat keskimääräiset tulot tuulivoimalahankkeesta on siis laskennallisesti noin 890 euroa per posiolaistalous. Verotulo tosin menee kunnan kassaan ja yhteismetsätulot osakkaille, mutta epäilemättä hyvinvointia säteilee sen kautta muillekin kuntalaisille.
Posion ja posiolaisten kannalta sama tulos olisi siis kuitenkin saavutettavissa toisellakin keinolla. Suomen noin 1,3 miljoonaa palkansaajataloutta selviäisivät nimittäin tuntuvasti helpommalla jos koko Posion tuulivoimahanke haudattaisiin ja palkansaajataloudet sensijaan maksaisivat suoraan Posion Yhteismetsän osakkaille sen, minkä nämä odottavat saavansa vuokratuloina tuulivoimalapuistosta. ja Posion kunnalle sen minkä kunta odotaa saavansa tuulivoimahankkeesta kiinteistöveroa. Tällöin kunkin palkansaajatalouden maksuosuudeksi tulisi noin 89 senttiä per vuosi, mikä olisi vain noin 5,6 prosenttia siitä noin 15,70 euron summasta jonka palkansaajataloudet joutuvat maksamaan kun sama homma hoidetaan tuulivoimaa rakentamalla ja heittämällä rahat syöttötariffitakuun kautta pääosin kansainväiselle pääomalle, tai veroparatiiseihin sijoitetulle, alun perin suomalaiselle pääomalle. Jos tätä vanhahtavalta kalskahtavaa sanontaa ei haluta käyttää, voidaan sanoa että rahat kylvetään taivaan tuuliin muiden niitettäväksi.  Homma hoituisi kätevimmin säätämällä Lex Posio, jolla koko 12 vuoden summa kerättäisiin saman tien kerralla. Se tekisi alle kymmenen euroa per palkansaajatalous, kertasuorituksena. Minä olisin valmis maksamaan, niin tyhjätasku kuin olenkin.

P.S. Tässä linkki USA:n New Jerseyssä toimivan tuulivoimaprojektin sivustoon; projekti ei ole osoittautunut pelkäksi läpihuutojutuksi: