Kirjoittaja Gunnar Pettersson on eläkkeellä oleva suomenruotsalainen toimittaja. Kirjoittaja pitää kiinni oikeudestaan muuttaa, korjata, kehitellä ja parantaa omia kirjoituksiaan uuden ja paremman tiedon ja kypsemmän näkemuksen mukaisiksi siitä erikseen mainitsematta.
Oikaisu- ja vastinepyynnöt pyydetään tekemään blogin kommenttitoiminnolla. Kommentit on moderoitu ja niitä julkaistaan toimitusaikataulun puitteissa.

torstai 24. marraskuuta 2016

"Hyvällä tiellä", mutta minne?

YLE Sápmin tämänpäiväisessä uutisvälähdyksessä korkattiin jo kuohujuomapullot sille että neuvottelut pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta ovat nyt "hyvällä tiellä". Tromsössä asuva konservatiivipoliitikko Karl-Wilhelm Sirkka on Bodössä toimitetun pohjoisnorjalaisen Nordland-lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessaan arvostellut tapaa jolla sopimusta synnytetään julkisuudelta täysin piilossa. Sirkka totaa että Finnmarkin läänissä asuvien saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeutettujen asukkaiden osuus kaikista läänissä asuvista valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettujen määrästä on vain 14,38 prosenttia. Vastaava osuus Tromssan ja Nordlandin osalta on 2,59 ja 0,76 prosenttia. Norjan hallitus on hakenut ja saanut saamelaiskäräjiltä valtuutuksen jatkaa neuvotteluja pohjoismaisesta samelaissopimuksesta Ruotsin ja Suomen valtioiden kanssa. Sirkka huomauttaa, että neuvotteluvaltuutus on kovin kapealla pohjalla, etenkin kun Norjan saamelaiskäräjien hallituksen kannatus saamelaiskäräjien sisällä lepää pienen ääniosuuden varassa. Osallistumisvilkkaus  Norjan saamelaiskäräjävaaleihin on ollut alhainen. Sirkka muistuttaa, että saamelaiskäräjien puheenjohtajan puolue NSR sai vuoden 2013 vaaleissa 2700 ääntä koko valtakunnassa annetuista 15009 äänestä.

Sirkka näkee valtion menettelyn rikkovan mm. Norjan perustuslakia ja romuttavat avointa alueellista ja paikallista demokratiaa ja myötävaikuttamista koskevat periaatteet ja lait, kun hallituksen asettamat norjalaiset ja norjalaisaamelaiset neuvottelijat toimivat saamelaiskäräjien valtuutuksen ja salassa pidettävien neuvotteluvaltuuksien varassa, vaikka neuvoteltavana on asioita jotka mitä surimmassa määrin koskettavat myös ei-saamelaista väestöä. Kirjoittaja toteaa hallituksen saamelaiskäräjille jakaman vallan olevan pois maakuntavaltuustolta ja kunnanvaltuustoilta. "Onko kunnallisille ja maakunnalisille elimille Pohjois-Norjassa tiedotettu tästä hyvästä tiestä? Maankolkan väestölle tie on tuntematon", lopettaa Sirkka kirjoituksensa.

Näinhän se on Suomenkin Lapin osalta.

Eikö nykyinen oikeusministeriö ole ottanut osannut ottaa mitään opiksi edeltäjänsä saamelaispoliittisesta seikkailusta, joka päättyi hallituksen surkeaan tappioon eduskunnan äänestyksessä? Jos kaikkia suomalaisia ja etenkin Lapin ja saamelaisalueen asukkaita mitä suurimmassa määrin koskettavista asioista edelleenkin neuvotellaan suljetuissa kabineteissa yksin hallituksen ja saamelaiskäräjien välillä ja muiden asukkaiden päiden yli, tilanne on kestämätön. Ongelma syvenee entisestään, kun sopimuksesta neuvotellaan samaten salassa Norjan ja Ruotsin valtion ja saamelaiskäräjien edustajista koostettujen valtuuskuntien kanssa, ja näissä maissa on sama legitimitetti-, -julkisuus, ja myötävaikuttamisvaje, eli lyhyemmin sanoen demokratiavaje. Menettely ei anna saamelaissopimukselle sen tarvitsemaa lujaa ankkurointia sen enempää Suomen valtiosääntöoikeuteen kuin yleiseen mielipiteeseen, etenkään ei alueelliselle ja paikalliselle tasolle.

Aikaisemmisa kirjoituksissani, joihin linkit tämän kirjoituksen alla, olen tuonut esille että Suomen saamelaiskäräjät on siirtänyt strategisen painopisteensä ILO-sopimuksen ratifioinnista pohjoismaisen saamelaissopimuksen solmimiseen ja ratifioimiseen.  Painotuksen vaihtoa on edistänyt etenkin Anne Nuorgam, joka kuuluu Suomen valtuuskuntaan yhteispohjoismaisesta sopimuksesta neuvoteltaessa. YLE:n uutisessa Nuorgam iloitsee siitä että hanke etenee kohti toteutumistaan.

Nykyisen hallituksen synnyttämisen aikoihin, kun ILO-sopimuksen kaatuminen oli vielä tuore tapahtuma, ennustin että oikeusministerin vaihtuminen ei vielä riitä, koska ministeriön virkamiehet harjoittavat omaa politiikaansa ja jatkavat sitkeästi samaan suuntaan läheisessä yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa. Valitettavasti olin oikeassa. "Aika hyvältä näyttää, pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut sujuivat hyvin. Meillä näyttäisi olevan alustava yhteisymmärrys koossa, mutta kuitenkin niin, että muutamia kohtia täytyy vielä varmentaa ja tarkistaa, että ihan lopullista versiota ei ole, mutta aika positiivisin mielin nyt kyllä tästä lähdetään, kyllä tässä näyttäisi sopimus ehkä syntyvän", sanoo oikeusministeriön osastopäällikkö Johanna Suurpää YLE:n sopimusneuvotteluja koskevassa jutussa. Joka vanhoja muistelee jne, kuuluu tunnettu sanonta, mutta todettakoon kuitenkin tässä yhteydessä että Johanna Suurpää on tai on ainakin ollut Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry:n jäsen. Vuonna 1990 Suurpää valittiin Martin Scheininin seuraajaksi yhdistyksen puheenjohtajana.


Sillä uhalla että minut luetaan poliittisten ennustajaeukkojen joukkoon veikkaan että valitulla menetelmällä rakennettu "valtioiden lahja alkuperäiskansalle" sisältää poliittisen pommin joka tulee täräyttämään ainakin pohjoisimman Lapin yhteiskuntarauhan taivaan tuuliin. Milloin sen olikaan määrä laueta, oliko se maaliskuussa?

Lisäys 29.11.2016: Sen lisäksi että Norjan, Ruotsin ja Suomen  kesken neuvoteltavana olevan pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut ovat loppusuoralla, lähiaikoina on valmistumassa valtioneuvoston tutkimusvaroista rahoitettava tutkimus ILO 169 sopimuksesta kansainvälisen oikeusvertailun näkökulmasta. Edellisen hallituksen antama hallituksen esitys ILO 169 - sopimuksen ratifioinnista on edelleen vireillä eduskunnassa. Näihin kahteen sopimushankkeeseen ja pääministeri Juha Sipilän kyselytunnilla lausumaan perustunee demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven twittersanoma:

Nov 27

Hyvää: Sipilä haluaa ratkaista saamelaiskysymyksen tavoitteena ILO169 ratifiointi. Alkuvuodesta pitäisi alkaa tapahtua.
  a on valmistumassa valtioneuvoston tutkimusvaroista rahoitettava tutkimus ILO 169 sopimuksesta kansainväli

Tapahtumarikas alkuvuosi ja kevät on siis edessä. Suohpanterrorin pienet vihreät naiset ja miehet lienevät jo liikkeellä.


P.S. Suosittelen myös aikaisempia kirjoituksiani aiheesta:

http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2015/09/kansanoikeuden-uudet-saannot.html

http://hirvasrumpu.blogspot.fi/2013/04/yhteispohjoismainen.html

Alemmassa kirjoituksessa oleva linkki Saamenmaan karttaan ei enää toimi, joten panen tähän vielä uuden linkin Norjan NRK:n saamelaistoimituksen sivulle, josta löytyy samantapainen kartta:
https://www.nrk.no/sapmi/om/1._about-nrk-sapmi-1.11296850

sen oikeusvertailun näkökulmasta. Edellisen hallituksen antama HE ILO 169 sopimuksen ratifioinnista on edelleen vireillä eduskunnassa.  Myös Norjan, Ruotsin ja Suomen  kesken neuvoteltavana olevan pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut ovat loppusuoralla.