Vetoomus pelaa käräjien pussiin

Tutkijoiden saamelaismääritelmää koskeva vetoomus vaikuttaa käsialaltaan kovin tutulta. Allekirjoittajien joukossa onkin kovin tuttuja nimiä, ja sitten heidän lisäkseen tutkijoita jotka ovat allekirjoittaneet vetoomuksen vilipittömällä mielellä, uskoen olevansa tieteen ja oikeudenmukaisuuden asialla. Valitettavasti vetoomus pelaa Saamelaiskäräjien pussiin ja on tämän kautta tukemassa sen etnisen syrjinnän jatkamista, jota käräjät on harjoittanut nykyisessä Saamelaiskäräjälaissa olevan liian suppean saamelaismääritelmän ja oman vielä supistavamman tulkintansa voimin.

Tämän päivän Lapin Kansan verkkosivujen mukaan "Yliopistoväki vetoaa saamelaisuuden määritelmän puolesta".  Uutisen mukaan vetoomus on osotettu Suomen valtiolle. Tekstiä lukemalla selviää, ettei väki vedonnut ihan vain määritelmän puolesta, vaan haluaa sanoa painavan akateemisen sanansa tieteen ja  saamelaisten puolesta, joiden he näkevät olevan pakkosulauttamisen uhkaamia.

Lapin Kansa on julkaissut vetoomuksen kokonaan allekirjoittajien nimilistan kera. Lainaan tähä listan sellaisena kun lehti on sen julkaissut. Nimilistan alta löytyvät kommenttini.

Vetoomus
Me allekirjoittaneet tiedeyhteisön jäsenet vetoamme Suomen valtioon, jotta saamelaisten asema Suomen alkuperäiskansana ja saamelaiskäräjien tehtävät ja legitimiteetti saamelaisten perustuslaillisena itsehallintoelimenä eivät vaarantuisi. Tämä on uhkana, mikäli saamelaiskäräjien vaaliluetteloon otetaan saamelaiseen kansanryhmään kuulumattomia ulkopuolisia henkilöitä. Se voisi merkitä saamelaisten pakkosulauttamista valtaväestöön.

Olemme hyvin huolissamme siitä keskustelusta, jota käydään saamelaismääritelmästä, ja siitä, miten asiaan liittyvässä keskustelussa jätetään huomioimatta tieteellinen tieto tai sitä tulkitaan virheellisesti.

Suomen valtio on parhaillaan uudistamassa saamelaiskäräjälakia, jossa säädetään saamelaisuuden juridisesta määrittelystä. Nykyinen saamelaismääritelmä ei vastaa näkemyksemme mukaan tieteellistä käsitystä siitä, miten kulttuuri siirtyy sukupolvelta toiselle. Saamelaismääritelmää tarkistettaessa on tieteellisesti ja juridisesti kestämätöntä pitää viranomaisluetteloihin merkittyä esivanhempien harjoittamaa elinkeinoa saamelaisuuden kriteerinä. Olisi myös kestämätöntä määritellä saamelaisuus juridisesti geneettisten ominaisuuksien perusteella tai saamen kielen taidon hallinnan perusteella ilman henkilökohtaista yhteyttä saamelaiskulttuuriin ja saamelaiseen yhteisöön.

Saamelaismääritelmää tarkistettaessa on turvattava saamelaisen alkuperäiskansan perustavaa laatua oleva oikeus päättää siitä, kuka täyttää kulttuurin perinteiden ja tapojen mukaan saamelaisuuden kriteerit. Ei voi myöskään sivuuttaa sitä tosiasiaa, että saamelaisuuteen kasvetaan ja kulttuuria siirretään sukupolvelta toiselle elävässä saamelaisyhteisössä.

Käsityksemme mukaan nykyistä saamelaiskäräjälakia tulee tarkistaa vastaamaan YK:n alkuperäiskansajulistuksen velvoitteita

Saamelaisuuden muodollisena kriteerinä tulee olla paitsi henkilön oma identifikaatio saamelaiskulttuuriin, mutta myös se, identifioiko saamen kansa henkilön kuuluvaksi saamelaisyhteisöön saamelaiskulttuurin tapojen ja perinteiden mukaisesti, ilman mielivaltaa tai syrjintää.

Näkemyksemme mukaan saamelaiskulttuurin ja saamen kielen voidaan tieteellisesti olettaa siirtyvän sukupolvelta toiselle korkeintaan kolmannesta polvesta. Jotta kieli ja kulttuuri voivat siirtyä sukupolvelta toiselle, on eri sukupolvien voitava kohdata.

Nykyisen saamelaiskäräjälain kriteeriä, jossa saamelaiseksi voidaan lukea henkilö, jonka isovanhemmista vähintään yksi on puhunut saamea ensimmäisenä kielenään, voidaan pitää myös tarkistettavan saamelaismääritelmän yhtenä lähtökohtana.

Espoossa 28.5.2013

FT Anna-Leena Siikala, akateemikko, folkloristiikan emeritaprofessori
FT Marjut Aikio, suomen kielen emeritaprofessori
FT Karmela Bélinki
FT Hannu Heikkinen, kulttuuriantropologian professori
PhD Janne I. Hukkinen, ympäristöpolitiikan professori
HTT Jaakko Husa, oikeuskulttuurin ja oikeuslingvistiikan professori
Dr.phil., dosentti Pekka Kauppala
OTT, dosentti Kaisa Korpijaakko-Labba
LTT Jussi Kärnä
FT Mika Lavento, arkeologian professori
FT Veli-Pekka Lehtola, saamelaisen kulttuurin professori
FT Timo Leisiö, musiikintutkimuksen emeritusprofessori
FT Anna-Riitta Lindgren, suomen kielen professori
FT, dosentti Arto Luukkanen
YTT Anni-Siiri Länsman
Dr.philos. Ole Henrik Magga, saamen kielen professori
FT Juha Manninen, yleisen aate- ja oppihistorian emeritusprofessori
FT, dosentti Tapani Matala-aho
Dott., PhD Nuccio Mazzullo
Dr.phil. Ludger Müller-Wille, kulttuurimaantieteen emeritusprofessori
FT Jukka Pennanen, kulttuuriantropologian emeritusprofessori
Dr János Pusztay, uralilaisten kielten professori
DDS, PhD, professori Helena Ranta
LTT Antti Sajantila, geneettisen oikeuslääketieteen professori
FT, dosentti Kari Sallamaa
FT Pekka Sammallahti, saamen kielen ja kulttuurin emeritusprofessori
FT Matti Sarmela, kulttuuriantropologian emeritusprofessori
OTT Martin Scheinin, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori
FT Jukka Siikala, sosiaaliantropologian emeritusprofessori
FT, dosentti Heikki Simola
Dr.phil., dosentti Florian Stammler
VTT Ilmari Susiluoto
FT Timo Vihavainen, Venäjän tutkimuksen professori
OTT Jyrki Virolainen, prosessioikeuden emeritusprofessori
FT, dosentti Marina Vituhnovskaja-Kauppala

* * * 

Lista on kohtuullisen vaikuttava. Allekirjoittajien joukossa tosin on kovin tuttujakin nimiä: Pekka Sammallahti, Martin Scheinin, Kaisa Korpijaakko-Labba, Marjut Aikio, Matti Sarmela, Tapani Matala-Aho, Ole Henrik Magga, Anni-Siiri Länsman, joilla on lusikka enemmän tai vähemmän syvällä Saamelaiskäräjien sopassa. Näkyisi joukossa olevan myös muutama oppituolin tai ainakin blogikolumnin haltija, jotka ovat aikaisemmin julkisuudessa polemisoineet vaikkapa Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreinta saamelaispäätöstä tai presidentti Niinistöä vastaan, ja jotka luultavasti ovat nähneet vetoomuksessa mahdollisuuden näpäyttää näitä korkeita tahoja vähän niinkuin nurkan takaa.

Sammallahden viimeisintä lausuntoa olen kommentoinut muualla, Matala-Ahon matemaatiikasta olen kirjoittanut otsikolla "Korkea matematiikka Saamelaiskäräjien palveluksessa". Nimi Martin Scheinin sanoo minulle jo paljonkin, ja vielä enemmän se sanoo Lapin asukkaille. Kaisa Korpijaakko-Labba löysi saamelaisten kollektiivisen maanomistuksen joka mullisti aikoinaan tieteellisen näkemyksen saamelaisten historiallisesta maanomistuksesta, ja oli lähellä mullistaa maanomistusolot väitöskirjan julkaisemisen jälkeisinä aikoina.. Marjut Aikion tutkimuksia en tunne, mutta lukulistalla odottaa hänen ja Pekka Aikion artikkeli "Saamelaisten etnisiteettiongelmista",  joka tuli vastaan Lapin tutkimusseuran vuoden 1986 vuosikirjasta. Artikkeli näkysi olevan vielä vapaa tarpeesta supistaa saamelaisuus Saamelaiskäräjien nykylinjan mukaiseksi. Toivon voivani palata artikkeliin tilaisuuden tulleen.

Eräät allekirjoittajista ovat tienneet erinomaisen hyvin mihin paperiin ovat nimensä laittaneet, ja melkein olisin valmis lyömään vetoa, että teksti on lähtöisin heidän kynästään, tai ehkäpä tutkijankammiostaan, vai pitäisikö sanoa sylttytehtaalta. Toiset saattavat olla vilpittömiä.

Tutkijat ovat huolissaan saamelaiskäräjien legitimiteetistä, mutta eivät näe legitimiteettiongelmaa siinä millä perusteella saamelaiskäräjien äänestäjäkunta on alunperinkin rajattu, eikä siinä miten käräjät ovat jatkaneet oman äänestäjäkuntansa rajaamista. Nimenomaan tämä on Saamelaiskäräjien legitimiteettiongelma, ja se ei ole ainoastaan uhka, vaan todellisuuttaa, ja on ollut sitä Saamelaiskäräjien perustamisesta asti. Tästä tutkijoidemme tulisi olla huolissaan.

Tutkijat ovat huolissaan siitä, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon otetaan saamelaiseen kansanryhmään kuulumattomia henkilöitä. Tämä on ollut helppo allekirjoittaa. Kukapa ei olisi huolissaan jos näin olisi, mutta kuka on ulkopuolisia sinne vaaliluetteloon ottamassa?

Edelleen tutkijat ovat hyvin huolissaan siitä keskustelusta, jota käydään saamelaismääritelmästä, ja siitä, miten asiaan liittyvässä keskustelussa jätetään huomioimatta tieteellinen tieto tai sitä tulkitaan virheellisesti. Pelkästä keskustelusta tutkijan tuskin pitäisi olla huolissaan, mutta ymmärrettävästi monet allekirjoittajista ovat huolissaan siitä että tietoa tulkitaan eri tavoin kuin he ovat tehneet ja eri tavalla kuin he haluaisivat että sitä tulkittaisiin. Tämä koskee erityisesti niitä tutkijoita, jotka ovat tulkinneet tietoa "ei-virheellisesti" eli  Saamelaiskäräjien hyväksi ja asettaneet itsensä Saamelaiskäräjien palvelukseen.

Allekirjoittajien näkemyksen mielestä nykyinen saamelaismääritelmä ei vastaa tieteellistä käsitystä siitä, miten kulttuuri siirtyy sukupolvelta toiselle. Helppo allekirjoittaa. Odotamme kaikki lainsäätäjiltä viisasta määritelmää, joka kuulttuurin siirtymämekanismien lisäksi huomioi myös saamelaisen kulttuurin kaikki vaihteluomuodot ja yksilölliset ilmentymät.

Nyt ajankohtainen vetoomus synnyttää vahvan epäilyksen sitä, että tiedeyhteisö tuskin pääsee yhteisymmärrykseen saamelaisuuden monimuotoisuudessa ja siitä, miten erottaa toisistaan elävän ja kuolleen saamelaisen kulttuuriin. Tiede kaikessa kunniassaan, mutta siltä tai tiedeyhteisöltä ei pidä odotaa mahdottomia. Vanhenevan tutkijan kynästä lipsahtaa helposti joskus vähän huuhaata, vaikkapa oman tutkimusalan ulkopuolelta, se menee kyllä läpi ainakin lainvalmisteluprosessin alkuvaiheessa, kunhan lausunnon alla on pari korkeampaa akateemista arvoa. Lainsäätäjien, kansanedustajien, vaativaksi tehtäväksi jää sitten punnita mikä on totuus, mikä on oikein ja mikä kohtuullista.


Vanhemmille tieteen tekijöille, näille arvovaltaisille emeritoille ja emerituksille, jotka ovat karaistuneet akateemisissa taistoissa ja intriigeissä, jotka ovat jo oravansa haukkuneet, oppituolinsa hankkineet ja sen kiiltäväksi kuluttaneet, ja jotka elävät jo uransa auringonlaskun edellä odottaen itselleen omistettua juhlakirjaa, elleivät jo ole vetäytyneet natuttimaan otium dignitatestaan, on suhteellisen helppoa laajan kontaktiverkostonsa avulla värävätä tukijoukkoja ja vaikkapa rustata vetoomuksia tai kerätä nimiä sellaisen alle. Nuoremman, vielä vihreän tutkijan on pärjättävä näihin verratten omilla ansioillaan.

Mutta takaisin vetoomukseen! Allekirjoittajia huolestuttaa että joku vaatisi geneettistä saamelaisuutta. Mutta sellaista ovat vaatineet nimenomaan "blood count"-linjan "saamelaisesta verestä" puhuvat suppean saamelaismääritelmän kansanomaiset kannattajat. Tosin joku metsäsaamelainenkin poromies on saattanut testauttaa verensä ja huomannut "sukunsa puhtaaksi", mutta se ei ole edesauttanut hänen pääsyään Saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon.

"Olisi myös kestämätöntä määritellä saamelaisuus - - -  saamen kielen taidon hallinnan perusteella ilman henkilökohtaista yhteyttä saamelaiskulttuuriin ja saamelaiseen yhteisöön."

Mikä taho on pitänyt kielikriteeriä ensiarvoisena? Saamelaiskäräjät. "Saamelainen yhteisö" on kaunis ilmaisu, mutta käytännössä saamelaiskäräjävaalien vaalilautakunnan peitenimi.

"Saamelaismääritelmää tarkistettaessa on turvattava saamelaisen alkuperäiskansan perustavaa laatua oleva oikeus päättää siitä, kuka täyttää kulttuurin perinteiden ja tapojen mukaan saamelaisuuden kriteerit." Taas sivutetaan nykyinen legitimiteettiongelma; kuinka suppeasti määritelty yhteisö voisi täyspätevästi päättä suppean piirin ulkopuolisten saamelaisuudesta, ja se suppea lautakuntako on se "perinteinen tapa"?

Ja sitten: "Saamelaisuuden muodollisena kriteerinä tulee olla paitsi henkilön oma identifikaatio saamelaiskulttuuriin, mutta (tämän "mutta" sanan voisi korjata pois tekstistä ylimääräisenä) myös se, identifioiko saamen kansa henkilön kuuluvaksi saamelaisyhteisöön saamelaiskulttuurin tapojen ja perinteiden mukaisesti, ilman mielivaltaa tai syrjintää."

"Tavat ja perinteet" tunnistamisessa tuli jo kommentoitua, mutta sittenpä tuleekin sanat joiden on täytynyt vedota vilpittömiin tutkijoihin: "ilman mielivaltaa tai syrjintää." Tähän kun päästäisiin, niin hyvä. Tähänastinen käytäntö on nimenomaan ollut syrjivä, ja tukijoiden kannanotto valitettavasti tukee tämän syrjinnän jatkumista.

Edelleen: "Käsityksemme mukaan nykyistä saamelaiskäräjälakia tulee tarkistaa vastaamaan YK:n alkuperäiskansajulistuksen velvoitteita." Sitäpä täällä haluavat kaikki, ja lisäksi sen tulee vastata YK:n muita olennaisia ihmisoikeus- ja alkuperäiskansaoikeuden asiakirjoja.

Allekirjoittajien joukossa on huomattava määrä antropologeja ja etnologeja, joilla on myös kokemusta kenttätyöstä arktisten kansojen keskuudessa. Heidän ongelmansa tukijoina saattaa olla klassinen "go native" -syndrooma: antropologeille ominaisella tavalla he ovat samaistuneet kohteisiinsa, ja ymmärrettävästi karvapeskiin kietoutunut arktisen kansan edustaja voi olla kiehtovampi kuin kelkkahaalariin sonnustautunut. Siitäköhän syystä he ovat sokeat metsäsaamelaisten elävälle yhteisölle, joka vain edustaa erilaista saamelaisuutta kuin saamelaiskäräjiä ja sen kautta saamelaisuuden avaimia etnonationalistisen umpitakkinsa povessa pitävät porolappalaiset.

Valitettavasti tutkijoiden kollektiivinen kannanotto, joka sanojensa mukaan on huolissaan tieteestä ja saamelaisista, toimii vain yhtenä osana laajempaa keinopatteria jolla saamelaiskäräjien johto pyrkii sementoimaan valtansa ja pitämään osan saamelaisista käräjien ulkopuolella.

Tämä ei tunnu huolestuttavan tutkijoita, mutta sen pitäisi

Toisaalta, eipä tämä ole ensimmäinen kerta, kun vähemmän vilpittömät tutkijat ovat olleet edistämässä suppean saamelaisuuden asiaa. Ja mitä tulee vilpittömiin tutkijoihin, eipä tämä ole ensimmäinen kerta kun hyvää tarkoittavat tiedenaiset ja -miehet tulevat antaneeksi tukensa asialle, joka ei ehkä enää vaikuttaisi ihan yhtä hyvältä, jos he perehtyisivät siihen.