Käräjävaalien numeroiden analyysi

Olen alla pallotellut saamelaiskäräjien kaudelle 2016–2019 valitun hallituksen vaaleihin liittyneitä numeroita, yrittäen näin tislata niistä jonkilaista analyysin poikasta. Tutkailusta puuttuu ainakin toistaiseksi ehdokkaiden hallitusvaaleissa saamat äänimäärät. Niiden lisääminen ja koko tuntikausia vaatineen vaalitoimituksen analysointi voisi olla antoisa tehtävä, mutta se olisi myös hyvin aikaa vievä.

Olen alla merkinnyt edustajat lyhenteillä sen mukaan mihin saamelaiseen kieli- ja kulttuuriryhmään olen sijoittanut heidät. Pyydän anteeksi, jos olen sijoittanut jonkun väärin. Jaottelu on löyhä ja varsin subjektiivinen, mutta silti tarpeellinen. Perustuslaki mainitsee saamelaiset vain tällä yhteisellä nimikkeellä, mutta ei erikseen kolttasaamelaisia, inarinsaamelaisista puhumattakaan. saamen kielilaki mainitsee jo erikseen inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kielet. Laki tai asetus saamelaiskäräjistä ei mainitse erikseen koltan- tai inarinsaamelaisia. Vasta saamelaiskäräjien työjärjestyksen tasolla sanotaan: ”Hallituksen tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä”. Työjärjestyksen velvoittavuus lienee epäselvää, ja joka tapauksessa siinä käytetty ilmaisu on pyöreä.

Tämän kirjoituksen ja siinä olevien laskelmien tarkoitus on osaltaan tutkailla, toteutuuko tämä tavoite nykyisten lakien ja nykyisen työjärjestyksen muodostamissa kehyksissä. Jos vastaus on kielteinen, olisi ehkä syytä muuttaa koko saamelaista edustusjärjestelmää tai ainakin vaalijärjestelmää. Vähimmäisratkaisuna pelkkä hallituspaikkojen lisääminen voisi tuntua helpolta ja tarkoituksenmukaiselta, mutta pelkään pahoin, että seurauksena olisi vain määrältään lisääntyneiden hallituspaikkojen miehittäminen samoilla intohimoilla, junttauksilla ja lopputuloksilla joita vaaleissa on käytetty tähänkin asti.

Myönnän että en ole tarkkailijana ja pohtijana lähtenyt liikkeelle puolueettomasta vaan puolueellisesta olettamasta: että saamelaisten alaryhmien tasapainoinen edustus ei toteudu. Tarkastelun tehtävänä on osoittaa, olenko oikeassa vai väärässä.

Vaaliin liittyvien lukujen pallottelu on tietenkin menetelmänä alkeellinen, mutta eipä tämä kirjoitus muutenkaan täytä valtiotieteelliselle tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Jos sellaisesta olisi kyse, täydentäisin aineistoa paitsi vaalipöytäkirjoista otetuilla numeroilla myös osallistuneiden haastatteluilla. Ennen kokousta ja sen tauoilla tapahtuneet neuvottelut ovat luonnollisesti olennainen osa sitä dynaamista prosessia jotka johtivat lopputulokseen, tiettyjen henkilöiden päätymiseen hallitukseen ja toisten jäämiseen sen ulkopuolelle. Vaikka saamelaiset eivät olisi alkuperäiskansa, kokouksella olisi luonnollisesti oikeus toimia harkintansa mukaan, äänestäjien ehdokkaille antamat ääniluvut eivät sido järjestäytymiskokousta. Toisaalta päinvastainen, että eniten tai huomattavan paljon ääniä saaneet jäävät  hallituksen ulkopuolelle, kertoo jotakin myös itse järjestelmästä. On siis mielenkiintoinen kysymys, missä määrin ehdokkaiden alkuperäisissä vaaleissa  saamat äänimäärät vaikuttavat hallitusvaalien lopputulokseen, ja onko nähtävissä mitään johdonmukaista kuviota siltä osin kun saamelaiskäräjien hallituksen kokoonpano poikkeaa äänestäjien vaaleissa ilmaisemasta tahdosta.

Lyhenteet:
PS = pohjoissaamelainen
KS = kolttasaamelainen
IS = inarinsaamelainen

Lihavoitetut = hallituksessa

Valitut edustajat ja vara-edustajat alueittain ja näiden äänimäärät:

Enontekiö:
Juuso Tuomas Aslak, Enontekiö, 2. vpj, 114 ääntä, PS
Magga Ulla-Maarit, Enontekiö, 113 ääntä, PS
Keskitalo Pigga Päivi Kristiina, Enontekiö, 77 ääntä, PS
Varajäsen: Valkeapää Nihkolas, Enontekiö, 68 ääntä

Inari:
Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit, Inari, 205 ääntä, IS
 Sanila-Aikio Tiina, Inari, pj, 190 ääntä, KS
Kyrö Kari, Inari, 189 ääntä, IS
Varajäsen: Pekkala Pekka Tapani, Inari, 67 ääntä.

Sodankylä:
Hetta Jouko Iisakki, Sodankylä. 72 ääntä, PS
Magga Petra Biret, Sodankylä, valittiin hallitukseen Sodankylän Vuotson edustajana, 64 ääntä, PS
Sara Saara Magreta, (Inari, valittiin Sodankylän 3. paikalle, valittiin hallitukseen edustamaan Inaria), 144 ääntä, IS

Utsjoki:
Nuorgam Anne, Utsjoki, 138 ääntä, PS
Tapiola Nilla Samuli, 94 ääntä, Utsjoki
Holmberg Aslak Niilonpoika, Utsjoki, 83 ääntä,PS
Varajäsen: Länsman Asko Tapani, Utsjoki, 79 ääntä, PS

Äänimäärän perusteella:
Pieski Pentti Ilmari, Helsinki, (edustajaksi äänimäärän perusteella),  edustaa hallituksessa Helsinkiä, 128 ääntä, PS
Sanila Tanja, Inari (edustajaksi äänimäärän perusteella), 119 ääntä, KS
Feodoroff Veikko Armas, Inari (edustajaksi äänimäärän perusteella), 116 ääntä, KS
Paltto Heikki Yrjänä, Inari (edustajaksi äänimäärän perusteella), 1. varapj, 110 ääntä, IS
Saijets Janne, Tampere (edustajaksi äänimäärän perusteella), 95 ääntä, IS
Kustula Kirsti Maarit, Inari, (edustajaksi äänimäärän perusteella), 91 ääntä, PS
Jääskö Neeta, Inari, (edustajaksi äänimäärän perusteella) 89 ääntä, IS
Aikio Jouni, Inari (edustajaksi äänimäärän perusteella), 88 ääntä, IS
Sujala Antti, Utsjoki (edustajaksi äänimäärän perusteella), 81 ääntä, PS

Kaikki edustajat ilman varaedustajia äänimäärän mukaisessa järjestyksessä, hallitukseen valitut lihavoitu:

Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit, Inari, 205 ääntä, PS

Sanila-Aikio Tiina, Inari, pj, 190 ääntä, KS

Kyrö Kari, Inari, 189 ääntä, IS

Sara Saara Magreta, (ehdolla Sodankylästä, valittiin Sodankylän 3. paikalle, valittiin hallitukseen edustamaan Inaria), 144 ääntä, IS

Nuorgam Anne, Utsjoki, 138 ääntä, PS

Pieski Pentti Ilmari, Helsinki, valittiin hallitukseen Helsingin edustajana, 128 ääntä, PS

Sanila Tanja (edustajaksi äänimäärän perusteella), 119 ääntä, KS

Feodoroff Veikko Armas, 116 ääntä, KS

Juuso Tuomas Aslak, Enontekiö, 2. vpj, 114 ääntä, PS

Magga Ulla-Maarit, Enontekiö, 113 ääntä, PS

Paltto Heikki Yrjänä, Inari, 1. vpj, 110 ääntä, IS

Saijets Janne, 95 ääntä, IS

Tapiola Nilla Samuli, 94 ääntä, Utsjoki

Kustula Kirsti Maarit, 91 ääntä, PS

Jääskö Neeta, Inari, 89 ääntä, IS

Aikio Jouni, 88 ääntä, IS

Holmberg Aslak Niilonpoika 83 ääntä, PS

Keskitalo Pigga Päivi Kristiina, 77 ääntä, PS

Hetta Jouko Iisakki, 72 ääntä, PS

Sujala Antti, 81 ääntä, PS

Magga Petra Biret 64 ääntä, PS

Saamelaiskäräjien hallitus 2016–2019, äänestäjien antamien äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:

Sanila-Aikio Tiina, Inari, pj, 190 ääntä, KS

Sara Saara Magreta, (ehdolla Inarista, valittiin Sodankylän 3. paikalle, valittiin hallitukseen edustamaan Inaria), 144 ääntä, IS

Pieski Pentti Ilmari, Helsinki, (edustajaksi äänimäärän perusteella),  edustaa hallituksessa Helsinkiä, 128 ääntä, PS

Juuso Tuomas Aslak, Enontekiö, 2. vpj, 114 ääntä, PS

Paltto Heikki Yrjänä, (edustajaksi äänimäärän perusteella), 1. varapj, 110 ääntä, IS

Tapiola Nilla Samuli, Utsjoki, 94 ääntä

Magga Petra Biret, Sodankylä, valittiin hallitukseen Sodankylän Vuotson edustajana, 64 ääntä, PS

Yhteensä 844 ääntä

Seitsemän vaaleissa eniten saanut edustajaa äänimäärän mukaisessa järjestyksessä, eli tältä hallitus olisi näyttänyt, jos se olisi valittu mekaanisesti ehdokkaiden vaaleissa saamien äänimäärien perusteella:

Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit, Inari, 205 ääntä, IS

Sanila-Aikio Tiina, Inari, pj, 190 ääntä, KS

Kyrö Kari, Inari, 189 ääntä, IS

Sara Saara Magreta, (ehdolla Sodankylästä, valittiin Sodankylän 3. paikalle, valittiin hallitukseen edustamaan Inaria), 144 ääntä, IS

Nuorgam Anne, Utsjoki, 138 ääntä, PS

Pieski Pentti Ilmari, Helsiki, valittiin hallitukseen Helsingin edustajana, 128 ääntä, PS

Sanila Tanja (edustajaksi äänimäärän perusteella), 119 ääntä, KS

Yhteensä 1 013 ääntä, eli 169 ääntä enemmän kuin valitulla hallituksella

Mekaanisesti ehdokkaiden vaaleissa saamien äänimäärien mukaan laskien muodostettuun hallitukseen nyt todellisuudessa valitun hallituksen jäsenistä olisivat päässeet seuraavat kolme edustajaa:

Sanila-Aikio Tiina, Inari, pj, 190 ääntä, KS

Sara Saara Magreta, (ehdolla Sodankylästä, valittiin Sodankylän 3. paikalle, valittiin hallitukseen edustamaan Inaria), 144 ääntä, IS

Pieski Pentti Ilmari, Helsinki, valittiin hallitukseen Helsingin edustajana, 128 ääntä, PS

ja hallituksen ulkopuolelle olisivat jääneet seuraavat todellisuudessa hallitukseen valitut:

Juuso Tuomas Aslak, Enontekiö, 2. vpj, 114 ääntä PS

Paltto Heikki Yrjänä, (edustajaksi äänimäärän perusteella), 1. varapj, 110 ääntä, IS

Tapiola Nilla Samuli, Utsjoki, 94 ääntä PS

Magga Petra Biret, Sodankylä, valittiin hallitukseen Sodankylän Vuotson edustajana, 64 ääntä, PS

Tämä tarkastelu viittaa siihen, että vaaleissa suuren äänimäärän saaneet ehdokkaat

Sanila-Aikio Tiina, Inari, pj, 190 ääntä, KS

Sara Saara Magreta, (ehdolla Sodankylästä, valittiin Sodankylän 3. paikalle, valittiin hallitukseen edustamaan Inaria), 144 ääntä, IS

Pieski Pentti Ilmari, Helsinki, valittiin hallitukseen Helsingin edustajana, 128 ääntä, PS

olisivat nousseet hallitukseen pelkästään äänestäjiltä saamiensa äänten voimalla,
kun taas vaaleissa vain vähän ääniä saaneet ehdokkaat

Juuso Tuomas Aslak, Enontekiö, 2. vpj, 114 ääntä PS

Paltto Heikki Yrjänä, (edustajaksi äänimäärän perusteella), 1. varapj, 110 ääntä, IS

Tapiola Nilla Samuli, Utsjoki, 94 ääntä

Magga Petra Biret, Sodankylä, valittiin hallitukseen Sodankylän Vuotson edustajana, 64 ääntä, PS

nousivat hallitukseen käytetyn vaalimenettelyn ja sen puitteissa toteutuneen käräjäedustajien äänten voimalla. Samalla tällä menettelyllä saatiin jätettyä hallituksen ulkopuolelle seuraavat edustajat, jotka olisivat nousset hallitukseen pelkästään mekaanisesti laskien:

Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit, Inari, 205 ääntä, IS

Kyrö Kari, Inari, 189 ääntä, IS

Nuorgam Anne, Utsjoki, 138 ääntä, PS

Sanila Tanja (edustajaksi äänimäärän perusteella), 119 ääntä, KS

Hallituksen ulkopuolelle jätetyn neljän edustajan äänestäjiltä saama yhteenlaskettu äänimäärä oli 651, kun taas vaalimenettelyllä hallitukseen nostetut neljä edustajaa edustivat yhteensä 382:a äänestäjien antamaa ääntä. Kullakin ohiajaneen nelikon edustajilla oli vähemmän äänestäjiltä saatuja ääniä kuin valitsematta jääneen nelikon vähiten ääniä saaneella Tanja Sanilalla. Petra Biret Magga, joka valittiin edustajaksi 64 äänen voimin, ei ohittanut ainoastaan 119 äänen voimin valittua Tanja Sanilaa, vaan myös 205 äänestäjän äänet saaneen Anu Avaskarin. Vaaleissa pienimmällä äänimäärällä edustajaksi päässyt syrjäytti siis hallitusta koottaessa vaalien äänikuningattaren.

Margareta Saran sukujuuret ovat tiettävästi Norjassa. Jos halutaan nähdä että inarinsaamelaisilla on kuin onkin edustajansa saamelaiskäräjien hallituksessa kaudella 2016–2019, tällainen voisi hyvinkin olla ainakin Heikki Paltto. Inarinsaamelaisten edustajaksi hallitukseen valittiin 12 edustajaäänellä Magreta Sara, häviölle jääneen Neeta Jääskön saadessa 8 ääntä. Tätä oli edeltänyt äänestys, jossa Anu Avaskari sai 5 ääntä. Erikoista oli, että tässä vaiheessa ei enää valittu minkään alueen tai kieliryhmän edustajaa, vaan katsottiin tärkeämmäksi huolehtia sukupuolten lukumäärällisestä tasa-arvosta hallituspaikkojen jaossa. Jo kokouksen alussa Tanja Sanila oli ehdottanut että aluksi valitaan edustaja koltta-alueelle, jolloin Anu Avaskari oli ehdottanut että valitaan edustaja myös inarinsaamelaisille. Kokous päätti, että kummalekaan ryhmälle ei valita erikseen edustajaa. Tähän voisi lisätä, että tässä vaiheessa voitiin katsoa, että kummallakin ryhmällä oli jo edustajansa hallituksessa: koltilla puheenjohtajaksi valitun Tiina Sanila-Aikion muodossa, ja inarinsaamelaisilla varapuheenjohtajaksi valitun Heikki Palton muodossa.

Tässä pohdiskelu menee kuitenkin alueelle joka on sekä herkkä että vaikea. Paltto on vanhoja inarinsaamelaisia sukuja ja pelkästään sen perusteella päätellen Paltto on inarinsaamelainen, jonka minun kaltaisen täysin ulkopuolisen käsityksen mukaan tulisi kelvata muille inarinsaamelaisille edustamaan heitä saamelaiskäräjillä. Inarinsaamelaiset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä, vaan he ovat jakautuneet saamelaispolitiikassa vähintään kahtia. Nämä tunnetuimmat osapuolet ovat perustaneet kumpikin oman inarinsaamelaisen yhdistyksensä, joiden nokkahenkilöiden kesken käydään polemiikkia kenellä on mandaatti edustaa inarilaisia. Yhtenä pääargumenttina käytetään sitä, kenellä on ja keneltä puuttuu inarinsaamen kielen aktiivinen tai passiivinen hallinta. Toisena keskeisenä kriteerinä on, minkä saamelaisryhmän asiaa, pohjoissaamelaisten vaiko inarinsaamelaisten, itse kukin ajaa. Vuonna 2013 saamelaiskäräjien kokouksessa nousi kohtalainen poru, kun kaksi edustajaa kiisti Anu Avaskarin oikeuden esiintyä inarinsaamelaisten edustajana. He tivasivat myös, onko Avaskarilla valtuutus väittää, että Inarin saamelaisia syrjitään saamelaispolitiikassa.

Kolttasaamelaisten keskuudessa on samantapaisia edustukseen ja aitouteen liittyviä ristiriitoja. Vaikka vaaleissa 190 ääntä eli toiseksi eniten ääniä kerännyt Tiina Sanila-Aikio oli jo vallittu käräjien ja hallituksen puheenjohtajaksi, ja siten myös hallituksen yhdeksi jäseneksi, 119 ääntä saanut Tanja Sanila vaati voimallisesti, että koltille oli saatava edustajansa hallitukseen. Tanja Sanila ei tunnustanut Tiina Sanila-Aikiota kolttien edustajaksi, vedoten siihen, että Tiina Sanila-Aikio ei asu koltta-alueella, joka kattaa vain osia Inarin kunnassa, vaan muualla kunnan alueella. Vaikka kokouksessa muuten sekä hyökkäävästi että äänekkäästi esiintynyt Tanja Sanila ei lausunut asiaa ääneen järjestäytymiskokouksessa, kyse on myös siitä, että hän ei tunnusta Tiina Sanila-Aikiota kolttien edustajaksi myöskään siksi, että eräät koltat katsovat Sanila-Aikion liittoutuneen niin läheisesti pohjoissaamelaisten kanssa, että tämä edustaa ja edistää ennemminkin pohjoissaamelaisten kuin kolttien etuja. Tähän en osaa tai halua ottaa kantaa.

Aivan kuten inarinsaamelaisten kohdalla kolttienkin jakautumisessa eri leireihin on kyse myös koltankielen taidon erilaisilla tasoilla eri henkilöillä. Tiina Sanila-Aikio puhuu koltankieltä, myös julkisesti. Tanja Sanila on valittu kolttien luottamusmieheksi, mutta toiset koltat valittivat sitkeästi vaalista sillä perusteella, että Tanja Sanila ei hallitse koltansaamea. Sanila väittää hallitsevansa kielen, mutta on ilmoittanut että hän ei suostu käyttämään sitä julkisesti, ei edes toimiessaan kolttien luottamusmiehenä ja johtaessaan kolttien kyläkokouksia. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Sanilan valintaa koskevat valitukset, mutta tilanne ei tietenkään paranna hänen toimintaedellytyksiään eikä eheytä kolttayhteisöä. Yksi kolmesta valittajasta oli vuosina 2003–2014 kolttien luottamusmiehenä toiminut Veikko Feodoroff, joka valittiin edustajaksi nyt työnsä aloittaneelle saamelaiskäräjille lähes samalla äänimäärällä kuin hänen seuraajansa Tanja Sanila. Feodoroff sai 116 ääntä, Sanila 119.

Mutta nyt takaisin numeroihin!

Mekaanisesti ehdokkaiden vaaleissa saamien äänien perusteella muodostuneessa hallituksessa olisi ollut eri saamelaisryhmien edustajia seuraavasti:

Inarinsaamelaisia 3 edustajaa, ääniä yhteensä 538

Kolttasaamelaisia 3 edustajaa, ääniä yhteensä 425

Pohjoissaamelaisia 2 edustajaa, ääniä yhteensä 266

Hallituksen ulkopuolelle jääneet vaaleissa saadun äänimäärän mukaisessa järjestyksessä (varajäseniä ei laskettu):

Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit, Inari, 205 ääntä, IS

Kyrö Kari, Inari, 189 ääntä, IS

Nuorgam Anne, Utsjoki, 138 ääntä

Sanila Tanja, Inari (edustajaksi äänimäärän perusteella), 119 ääntä, KS

Feodoroff Veikko Armas, Inari (edustajaksi äänimäärän perusteella), 116 ääntä, KS

Magga Ulla-Maarit, Enontekiö, 113 ääntä, PS

Saijets Janne, (edustajaksi äänimäärän perusteella), 95 ääntä. IS

Kustula Kirsti Maarit, Inari, (edustajaksi äänimäärän perusteella), 91 ääntä, PS

Jääskö Neeta, Inari, (edustajaksi äänimäärän perusteella) 89 ääntä, IS

Aikio Jouni, Inari (edustajaksi äänimäärän perusteella), 88 ääntä, IS

Holmberg Aslak Niilonpoika, Utsjoki, 83 ääntä, PS

Sujala Antti, Utsjoki (edustajaksi äänimäärän perusteella), 81 ääntä

Keskitalo Pigga Päivi Kristiina, Enontekiö, 77 ääntä, PS

Hetta Jouko Iisakki, Sodankylä. 72 ääntä, PS

Yhteensä 1 556 ääntä

Seitsemän eniten ääniä saaneita hallituksen ulkopuolelle jääneistä:

Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit, Inari, 205 ääntä, IS

Kyrö Kari, Inari, 189 ääntä, IS

Nuorgam Anne, Utsjoki, 138 ääntä, PS

Sanila Tanja, Inari (edustajaksi äänimäärän perusteella), 119 ääntä, KS

Feodoroff Veikko Armas, Inari (edustajaksi äänimäärän perusteella), 116 ääntä, KS

Magga Ulla-Maarit, Enontekiö, 113 ääntä, PS

Saijets Janne, (edustajaksi äänimäärän perusteella), 95 ääntä, IS

Yhteensä: 775 ääntä, mikä on 69 ääntä vähemmän kuin hallituksen äänet yhteensä

Järjestäytymiskokouksessa ainakin inarinsaamelainen Anu Avaskari toi esille kritiikkiä sitä kohtaan, miten saamelaisalueen kuntakiintiöt on jyvitetty suhteessa kuntien alueilla asuvien saamelaisten määrään. Kiintiöiden ja alueiden jaon jälkeenjääneisyyttä korostavat saamelaisten yhä suurempi keskittyminen saamelaisalueen ulkopuolisiin suurempiin kaupunkeihin, etenkin pääkaupunkiseudulle.

Nyt kirjoitus laskelmineen jää kannunvalannan tasolle.  Hyvin vakava kysymys on kuitenkin se, onko mitään toivoa siitä että eri saamelaisryhmät milloinkaan voisivat saada äänensä tasavertaisesti kuulumaan ja itsensä tasavertaisesti edustetuksi nykyisessä saamelaiskäräjäjärjestelmässä. Jos kyseessä olisi jokin muu organisaatio, joka koostuisi keskenään jossain määrin erilaisista ja kilpailevista ryhmistä, mutta joilla silti olisi yhteisiä etuja, normaali toimintatapa olisi että hallituksen kokoonpano olisi neuvoteltu ennen kokousta valmiiksi, ja sellaiseksi, että se täyttäisi kaikki edustus- ja kiintiövaatimukset kohtuullisella tavalla, niin että kaikki voisivat elää lopputuloksen kanssa. Saamelaiskäräjien toiminta-aikana tällaista tasapainotettua hallitusta kuitenkaan ole saatu synnytetyksi, ja tuskin sitä on haluttukaan. Saamelaiskäräjien hallitus on näin muodostunut enemmistöhallitukseksi sellaisen kansallisen vähemmistön organisaatiossa, jonka sisällä on vielä pienempiä ja suorastaan uhanalaisia vähemmistöjä.

Tämä tilanne on ollut koko saamelaisväestön kannalta haitaksi sikäli, että järjestelmä on vakiinnuttanut tilanteen missä saamelaiskäräjien hallituksen politiikka ei ole perustunut koko saamelaisväestön edustamiseen. Saamelaisten sisäisille vähemmistöille tilanne on ollut suorastaan onneton ja kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden periaatteiden vastainen. Alkuperäiskansoilla ja alkuperäiskansaryhmillä on oikeus itse päättää kuka niihin kuuluu ja millä perusteilla, ja miten jäsenten hyväksyminen tapahtuu. Niillä on oikeus päättää omista asioistaan ja valiota omat itsehallintoelimensä ja omat edustajansa, sekä oikeus päättää mihin laajempaan alkuperäiskansaan he mahdollisesti haluavat liittyä tai lukeutua. Nähdäkseni nykyinen Suomessa käytössä oleva järjestelmä ei täytä näitä ehtoja.

Lainaan tähän vielä, lupaa kysymättä, nimettömän kirjoittajan havaintoja ja päätelmiä, jotka on julkaistu veikko Väänäsen blogissa Kollumeilta koilliseen 26.2.2016:

Saamelaiskäräjävaalien vahvistettu tulos löytyy: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=258&Itemid=10
Laskettuaan samoja lukuja ja päädyttyään samoihin laskennallisiin tuloksiin nimimerkki toteaa:

Vaaleissa annettiin 2917 hyväksyttyä ääntä ja yhteensä vaaleista läpipäässeet saivat 2400 ääntä, eli 82,3 % annetuista äänistä. Valitun hallituksen osuus äänistä oli 844 ja hallituksesta ulosjääneiden osuus 1556 ääntä.
Hallituksella on siis tästä 2400 äänen osuudesta 35,2 % ja lopuilla saamelaiskäräjien jäsenillä 64,8 %. Kun otetaan huomioon kokonaisäänimäärä 2917, hallitus sai 28,9 % kannatuksen kaikilta vaaleissa äänestäneiltä.
Kun otetaan huomioon, että saamelaiskäräjävaalien äänestysprosentti oli 51,63 %, hallituksella takanaan 14,9 % kannatus kaikista äänioikeutetuista saamelaisista. Käytännössä vain viisitoista sadasta (käytännössä noin 1/7) äänioikeutetusta saamelaisesta kannattaa nykyisen saamelaiskäräjien hallituksen harjoittamaa politiikkaa. Ja jos otetaan huomioon vielä saamelaiset, jotka eivät kuulu vaaliluetteloon, on luku todennäköisesti vielä pienempi.
Jos hallitus olisi valittu äänimäärän mukaan, olisi se ollut: Avaskari Anu Aino-Sisko Maarit, Sanila-Aikio Tiina, Kyrö Kari, Sara Saara Magreta, Nuorgam Anne, Pieski Pentti Ilmari, Sanila Tanja. Kun otettaan huomioon kuntakohtaiset paikat, niin toinen Inarinsaamelaisten paikka tästä olisi mennyt Enontekiölle, jonka olisi saanut Juuso Tuomas Aslak (114 ääntä). Lisäksi vielä Sodankylän paikasta olisi voitu neuvotella siinä suhteessa, olisiko Sara Saara Magreta täyttänyt sodankylän paikan, sillä Sodankylän jäsenpaikka arvottiin ääntenlaskennanyhteydessä muiden saamelaisten kotiseutualueen kuntien (Enontekiö, Inari, ja Utsjoki) neljänneksi eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden joukosta. Arvonnan perusteella valituksi tuli Magreta Sara.
On huomioitavaa että tässä hallituksessa olisi ollut edustaja inarinsaamelaisilla, koltilla ja citysaamelaisilla. Lisäksi olisi edustus ollut Enontekiöltä, Inarista, Utsjoelta ja Sodankylästä. Ei tämä hallituksen valitseminen siis olisi ollut niin vaikeaa, kun olisi vain luotettu äänestäjiin. Kyllä kansa tietää.

Tähän minulla ei ole muuta lisättävää kuin: Niinpä.