Kirjoittaja Gunnar Pettersson on eläkkeellä oleva suomenruotsalainen toimittaja. Kirjoittaja pitää kiinni oikeudestaan muuttaa, korjata, kehitellä ja parantaa omia kirjoituksiaan uuden ja paremman tiedon ja kypsemmän näkemuksen mukaisiksi siitä erikseen mainitsematta.
Oikaisu- ja vastinepyynnöt pyydetään tekemään blogin kommenttitoiminnolla. Kommentit on moderoitu ja niitä julkaistaan toimitusaikataulun puitteissa.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Akwé: Kon ja Hammastunturi

YLE uutisoi verkkosivuillaan 15.11.2013 että joukko järjestöjä on tehnyt kantelun biodiversiteettisopimusasetukseen kulkeutuneesta käännösvirheestä, joista kirjoitin blogissani otsikolla "Eduskunta puhalluksen kohteena". En tiedä, oliko 31.10.2013 julkaisemallani kirjoituksella osuutta asiaan, vai oliko kyseessä pelkkä ajoituksellinen sattuma.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkyy omassa blogissaan
http://klemetti.blogspot.fi/2013/11/8j-ja-ilo-keskustelua.html
vähättelevän käännösvirhettä siinä määrin, ettei sillä ole ollut eikä tule olemaan minkään valtakunnan merkitystä, koska ympäristöministeriö soveltaa kuitenkin kansainvälisen sopimuksen alkutekstiä eikä käännöstä.

Tämä on tietenkin jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että hän on ollut aivan vasta Montrealissa ajamassa kansainvälisen sopimuksen sanamuodon muuttamista virheellisen suomenkielisen käännöksen mukaiseksi, ja että Saamelaiskäräjien edustaja Montrealin 8j-kokouksessa toi esille pettymyksensä siitä että tämä hanke ei mennyt läpi. Jos kerran käännösvirheellä ei ole merkitystä, miksi silloin mennä ehdottamaan että sopimus muutettaisiin kuulumaan sen mukaiseksi? Vai johtuuko se vain siitä että asetukseen pujahtanutta, nyttemmin kaikkien tuntemaa "käännösvirhettä ei käytännössä voi korjata, koska ne on otettu lakeihin ja asetuksiin sellaisenaan ja käännöksen korjaus edellyttäisi lain tai asetuksen muutosta. Siinä ei ole hallinnollisesti ja taloudellisesti mitään järkeä, koska sopimus on todistusvoimainen vain YK:n virallisilla kielillä, joihin suomen kieli ei kuulu." Tämä oli siis lainaus Klemetti Näkkäläjärven omasta tekstistä. Eli kun ei Suomen lakitekstiä voida muuttaa, muutettakoon siis kansainvälistä sopimusta, sehän on varmasti helpompaa. Niinkö?

Hiukan epäselväksi tosin jää, soveltaako ympäristöministeriö aina ja pelkästään englanninkielistä alkutekstiä, vai käyttääkö se välillä myös kansallisen 8j-puheenjohtajan tekemää revidoitua käännöstä. Lisäksi ympäristöministeriölle tarjoutuu tietenkin mahdollisuus käyttää myös arabian-, kiinan-, ranskan-, venäjän- ja espanjankielisiä sopimustekstejä, ne kun ovat muodollisesti ottaen yhtä alkuperäisiä kuin englanninkielinen. Kansallisen 8j-työryhmämme toiminnassa ja ainakin Hammastunturin työryhmän toiminnassa käytössä lienee ollut myös saamenkielinen käännös.

Espanjankielisessä alkutekstissä 8j-kohdan teksti kuuluu "- - -las comunidades indígenas y locales que entrañen estilos tradicionales". Siinä ei lue "comunidades de los pueblos indígenas".

Ranskankielisessä alkutekstissä muotoilu kuuluu: "communautés autochtones et locales qui incarnent des modes de vie traditionnels". Siinä ei lue"peuples autochtones".
Ranskankielen "autochtone" merkitsee niitä jotka asuvat alkuperäisellä asuinpaikallaan. Kanadassa sanaa käytetään yhteisterminä joka kattaa Kanadan intiaanit, inuitit ja métisit.
Venäjänkielisessä alkutekstissä muotoilu kuuluu"коренных и местных общин".  Siinä ei lue "Коренные народы".
Arabian- ja kiinankielisten alkutekstien tulkitseminen on minulle ylivoimaista, mutta olisin hyvin kiitollinen jos näitä kieliä hallitsevat voisivat auttaa asiassa. Alkutekstit löytyvät osoitteesta
http://www.cbd.int/convention/text/

* * * 

Käännösasiat ovat jo kauan olleet lähellä sydäntäni. Otan tähän alle peräti viisi versiota biodiversiteettisopimuksen 8j-kohdasta. Ensimmäinen on englanninkielin alkuteksti, kaksi seuraava minun vapaita käännöksiäni, neljäs Finlex-järjestelmässä olevasta asetuksessa oleva käännös ja viides se käännös, jota ympäristöministeriö Klemetti Näkkäläjärven mukaan soveltaa, ellei se nyt sitten käytä jollakin virallisella YK-kielellä olevaa alkutekstiä.


Article 8(j)
Each contracting Party shall,
as far as possible and as appropriate:
Subject to national legislation,
respect, preserve and maintain
knowledge, innovations and practices
of indigenous and local communities 
embodying traditional lifestyles
relevant for the conservation and sustainable use
of biological diversity
and promote their wider application
with the approval and involvement
of the holders of such knowledge,
innovations and practices
and encourage the equitable sharing
of the benefits arising
from the utilization
of such knowledge, innovations and practices.
(Englanninkielinen alkuteksti)

Artikla 8(j)
"Kunkin sopimuspuolen tulee
mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin:
Kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa
kunnioittaa, suojella ja säilyttää sellaisten
perinteisiä elämäntapoja edustavien
alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen
tietämystä, keksintöjä ja käytäntöjä,
jotka ovat merkityksellisä
biologisen monimuotoisuuden
säilyttämisen ja kestävän käytön kannalta,
ja edistää niiden laajempaa soveltamista
tällaisen tiedon, keksintöjen ja käytäntöjen
haltijoiden hyväksynnällä ja osallisuudella,
sekä rohkaista tällaisesta tietämyksestä,
keksinnöistä ja käytännöistä
saadun hyödyn tasapuolista jakamista."
(Käännös GP/A)

Kännöstä voisi viilailla edelleen. Tutkailla voisi muun muassa tarkoitetaanko alkutekstin muotoiluilla ihan kaikkia alkuperäis- ja paikallisyhteisöjä, vaiko hiukan suppeammin sellaisia alkuperäis- ja paikallsiyhteisöjä jotka kokonaisuudessaan ja ikäänkuin oletusvoimaisesti edustavat perinteisiä tapoja joilla on merkitys biodiversiteetin säilymiselle, vai tarkoitetaanko edelleenpiiriä supistaen vain sellaisia alkuperäis- ja paikallisyhteisöjä, joiden tietämyksellä, keksinnöillä ja käytännöillä on tällainen merkitys aivan konkreettisesti. Ymmärtääkseni ranskankielinen tekstinmuotoilija on ymmärtänyt asian viimeisen mahdollisuuden mukaisesti. Tästä hiukan enemmän tuonnempana, mutta tässä heti siihen suuntaan kallistettu suomennos:

Artikla 8(j)
"Kunkin sopimuspuolen tulee
mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin:
Kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa
kunnioittaa, suojella ja säilyttää sellaisia
perinteisiä elämäntapoja edustavien
alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen
tietämyksiä, keksintöjä ja käytäntöjä,
jotka ovat merkityksellisä
biologisen monimuotoisuuden
säilyttämisen ja kestävän käytön kannalta,
ja edistää niiden laajempaa soveltamista
tällaisen tiedon, keksintöjen ja käytäntöjen
haltijoiden hyväksynnällä ja osallisuudella,
sekä rohkaista tällaisesta tietämyksestä,
keksinnöistä ja käytännöistä
saadun hyödyn tasapuolista jakamista."
(Käännös GP/B)


Artikla 8(j)
"Kunkin sopimuspuolen tulee
mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin
kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti
kunnioittaa, suojella ja ylläpitää
alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen
sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä,
joka sisältyy biologisen monimuotoisuuden suojelun
ja kestävän käytön kannalta
merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin
ja edistää ja laajentaa niiden soveltamista
mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella
sekä rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä
ja käytännöstä saadun hyödyn
tasapuolista jakoa"
(Käännös: Virallinen asetuksessa oleva versio).

Artikla 8(j)
"Sopimusosapuolien tulee
kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti
kunnioittaa, suojella ja ylläpitää
biologisen monimuotoisuuden suojelun
ja kestävän käytön kannalta merkittävää
alkuperäiskansojen
ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen

tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä,
sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista
tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen
omistajien luvalla ja myötävaikutuksella
sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen
käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista."
(Käännös: Artikla 8(j) -työryhmän (YM) pj. Esko Jaakkola).


* * *
Biodiversitettisopimusta on tulkittava sen tarkoituksen ja tavoitteiden valossa.
Sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on nimenomaan biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen.
Viime kädessä tämä tarkoittaa mahdollisimman laajan geneettisen perimän säilyttämistä.

Monimuotoisuutta on määrä suojella kahdella tavalla, ensisijaisesti paikan päällä (lat. in situ), toissijaisesti paikan ulkopuolella (lat. ex situ), kuitenkin tällöin ensisijaisesti kyseisessä maassa.

Keskustelua herättänyt artikla 8 ja näin ollen myös sen alakohta j koskee biolgisen monimuotoisuuden paikan päällä eli in situ -säilyttämistä ja suojelua. Siinä ei siis ole kyseessä säädös jolla oltaisiin jakamassa luonnonresursseja, luonnon käyttöoikeuksia tai sananvaltaa näissä asioissa, vaan suojelemassa biodiversiteettiä. Suojelukohde on nimenomaan biodiversiteetti sinänsä, ei niinkään ne eloyhteisöt joissa ne eisiintyvät ja jonka osia ne ovat, vaikka näitä ei tietenkään tule nähdä toistensa vastakohtina. Liioin sopimuksen suojelukohteina eivät ole ihmisten perinteiset yhteisöt tai elämänmuodot. Tässä sopimuksessa niillä on lähinnä välinearvo, koska niiden puitteissa on voinut säilyä tietoa, keksintöjä ka käytäntöjä, joilla voidaan edistää sopimuksen tarkoitusta, biodiversiteetin eli elollisen luonnon monimuotoisuuden ja perimän säilymistä.

Kun 8j-kohdan lopussa kehoitetaan edistämään saadun hyödyn tasapuolista jakamista, ei taaskaan ole kyse luonnonresursseista, vaan vaikkapa lajikkeista ja niiden luontoperäisistä geeneistä sekä näiden hyödyntämisestä.

Tylyä mennä sanomaan, mutta kun 8j-kohdassa määritellään niitä yhteisöjä joita olisi syytä kuulla, ei puhuta kaikista perinteistä elämämuotoa edustavista yhteisöistä, vaan nimeomaan  "lifestyles relevant for the conservation and sustainable use of biological diversity". Jos tätä kohtaa lukee vähän samaan tyyliin kuin piru raamattua, niin ulkopuolelle jäävät alkuperäisyydestään, paikallisuudestaan ja perinteisistä tavoistaan huolimatta me yhteisöt, joiden tavoilla ei ole merkitystä biodiversiteetin säilymisen kannalta, puhumattakaan niistä. jotka tavoillaan tuhoavat biodiversiteettiä. Tylyä, mutta kapeamman biologistisen ja ekologistisen näkökulman mukaan täysin johdonmukaista; olemme toki saaneet kuulla eräidenluonnosuojelijoiden suusta että ihmisestä ei ole niin väliksi, kunhan muu luonto pelastuu. Itse en edusta tällaista kantaa, ja Akwé: Kon -ohjeisto on nimenomaan biodiversiteettisopimuksen laajennus tai peräti aluevaltaus, tai peräti eräänlainen pullistuma, ihmisoikeuksien, alkuperäiskansaoikeuksien ja humanismin suuntaan.

Toisaalta perinteisiä tietoja ja käytäntöjä kantavien alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen ja toisaalta biodiversiteetin säilyminen kulkevat usein käsi kädessä, myönteisessä vuorovaikutuksessa. Automaatista tämä ei kuitenkaan ole, tunnetaanhan paljonkin tapauksia jossa hyvinkin perinteiset yhteisöt ovat tavalla tai toisella kaventaneet luonnon monimuotoisuutta, usein omaksi haitakseen ja jopa tuhokseen.

 * * *

Hammastunturin Akwé: Kon -selvitys on Suomessa ja kansainvälisestikin markkinoitu pilottiprojektina, ja sen tekemiseen osallistuneet osapuolet ovat ilmoittaneet projktin keränneen kiitosta Montrealissa. Työryhmän kokoonpano on herättänyt keskustelua aikaisemminkin, mutta käännösvirheen  käytyä ilmi sitä kannttaa tarkastella uudestaan.

Suositusluontoisten Akwé: Kon-ohjeiden mukaan alueselvityksen laatimiseen tulisi myötävaikuttaa sisäsyntyiset ja paikalliset yhteisöt (engl. inidigenous and local communities) jotka käyttävät aluetta perinteisellä tavalla. Voisi uskaltaa ajatella, että yhteisön  myötävaikuttaminen ei supistuisi siihen, että sen Saamelasikäräjien asettamat edustajat ovat mukana työryhmässä, vaan että nämä edustajat myös alistaisivat syntymässä olevat tulokset koko oman yhteisönsä arvioitavaksi.

Mitä tulee työryhmän kokoonpanoon voisi taas uskaltaa olettaa, että Hammastunturin alueesta kyseen ollen tarkoitettaisiin etupäässä metsä- ja kalastajasaamelaisiin luettavia  inarinsaamelaisia, joiden esivanhempien sukumaista on kyse, ja joiden esivanhempien kulttuuriin liittyviä kohteita alueella on. Vaikka Akwé: Kon -suositukset perustuvat nimenomaan biodiversiteettisopimukseen, niiden kattavuus on ulotettu kauas tämän tarkastelukulman ylitse, koskemaan muun muassa kohteita jotka ovat jollekin yhteisölle pyhiä, tai ovat olleet sellaisia heidän esivanhemmilleen.

Hammastunturin erämaa-alueen Akwé: Kon -ryhmässä olivat mukana seuraavat paikallistason edustajat:


Heikki Paltto (puheenjohtaja)
Bigga-Helena Magga
Inga-Briitta Magga
Jouni Lukkari
Juhani Länsman
Nina West
Nils Heikki Näkkäläjärvi
Harri Hirvasvuopio

Alueelle vasta vuoden 1852 rajasulun jälkeen siirtyneet porosaamelaiser eli muuttolappalaiset ovat ryhmässä vahvasti edustettuina. Nimilistassa olevista henkilöistä kukaan ei tiettävästi polveudu Hammastunturin alueen vanhoista Lapin suvuista. Henkilöiden taustoja on tiedossani, mutta kutsun heitä tässä alla vain kirjaimin, siten että aakkosjärjestys on sotkettu eikä seuraa ylläolevaa nimilistaa.

G:n isä on Itä-Inarilaisia, Partakosta, äiti taas muuttolappalaisten jälkeläsiä. G on Sallivaaran paliskunnan poromies, mutta voidaan kysyä käytetäänkö siellä aluetta poronhoitoon nimenomaan perinteisellä tavalla. E:n isän ja äidin suku polveutuu muuttolappalaisista. Hänen isänsä on Hammastunturin alueen poromies ja E itse poronomistaja, mutta pohdittavaksi jää täyttävätkö he tämän kautta määritelmän että he käyttäävät aluetta "perinteisesti". Merkillepantavaa on, että E:n äiti on saamelaiskäräjien puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven serkku. Muut nimilistassa ovat myös Klemetin serkkuja tai pikkuserkkuja G:tä lukuunottamatta. Toisaalta, onhan Klemetti todistellut kuin keskeinen merkitys sukuyhteisöllä on saamelaisille. 

Nimilistassa ei siis ole sellaisia ihmisiä, jotka polvetuisivat alueen kantaväestöstä. Siinä minulla Akwé: Kon -selvitys.

* * * 
Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä on 19.11.2013 kommentoinut käännösasiaa ja siitä tehtyä kantelua blogissaan osoitteessa
http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154306-biodiversiteettisopimuksen-tulkintaongelmista

Professori Pekka Sammallahti on tuoreeltaan lähettänyt Kärnään blogiin seuraavan kommentin:


"Kahdeksannen artiklan j-kohdan sananmuotoa (...indigenous and local communities embodying traditional lifestyles...) ei kansainvälisten sopimusten ja julistusten valossa voi tulkita muuten kuin suomenkielisesä käännöksessä ilmenevällä tavalla. Se ei vastaa sanasta sanaan alkuperäistekstiä vaan kääntää alkuperäistekstin sisältöä vastaavalla tavalla. Sanatarkka käännös olisi ollut tässä tapauksessa mieletön. Lappilaisyhdistykset eivät ole ymmärtäneet alkuperäistekstin sisältöä vaan katsoneet vain käännöksessä esiintyviä tai esiintymättömiä sanoja."

Hermeneuttinen lähestymistapa voi sinällään olla hedelmällinen, ja tässä se on tuottanut tulokseksi värikkään arvion että  "sanatarkka käännös olisi ollut tässä tapauksessa mieletön". Oikea tapa kääntää teksti suomeksi ei siis ole katsoa vain käännöksessä esiintyviä tai esiintymättömiä sanoja, vaan kääntäminen on tehtävä "kansainvälisten sopimusten ja julistusten valossa", jolloin kyseistä sopimuksen tekstikohtaa "ei voi tulkita muuten kuin suomenkielisesä käännöksessä ilmenevällä tavalla.

Minusta professori Sammallahden tulkinta ei ota tarpeellisessa määrin huomion alkutekstien syntyhistoriaa; ne ovat kansainvälisten neuvottelujen tulos, ja niiden tuloksena on päädytty käyttämään tietyistä sanoista rakentuvia tiettyjä ilmaisuja ja jättämään toiset pois. Sopimusvaltioille on jätetty varsin laaja liikkumavara. mutta se ei sisällä sopimustekstin sellaista tulkitsevaa kääntämistä joka muuttaisi tekstin sanamuodon kohdissa joissa niille löytyy kohdekielissä vastineet ilman tällaista "luovuutta". Kyllä suomenkieli taipuu, jopa helpostikin, kääntämään kyseisen kohdan aivan sanantarkasti, ja kyllä tuollainen sanantarkka käännös tässä tapauksessa ilmaisee alkutekstin sisällön parhaalla mahdollisella tavalla. Jos kaikkia sopimuksia alettaisiin kääntämään vapaasti vedoten siihen että se on ainoa mahdollinen tapa "kansainvälisten sopimusten ja julistusten valossa", silloin vasta mielettömyyksiin päädyttäisiinkin.Mutta ehkäpä vielä selviää, miten asetustekstiin otettu suomennos syntyi.

Ja taas on kysyttävä, miksi ihmeessä Saamelaiskäräjät on halunnut alkutekstiä muutettavaksi, jos kerran suomalainen käännös kerran jo nykyisellään ilmaisee alkutekstin sisällön ainoalla mahdollisella tavalla?
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti