Kirjoittaja Gunnar Pettersson on eläkkeellä oleva suomenruotsalainen toimittaja. Kirjoittaja pitää kiinni oikeudestaan muuttaa, korjata, kehitellä ja parantaa omia kirjoituksiaan uuden ja paremman tiedon ja kypsemmän näkemuksen mukaisiksi siitä erikseen mainitsematta.
Oikaisu- ja vastinepyynnöt pyydetään tekemään blogin kommenttitoiminnolla. Kommentit on moderoitu ja niitä julkaistaan toimitusaikataulun puitteissa.

torstai 31. lokakuuta 2013

Eduskunta puhalluksen kohteena



Tämän kirjoituksen aiheena on eduskunnan säätämään asetukseen ja ympäristöministeriön julkaisemaan viralliseen suomennokseen otettu väärä käännös, joka kaikesta päätellen ei ole tahaton virhe vaan tietoisen valinnan tulos. Alla ilmenevissä asiakirjoissa käsite "alkuperäiskansayhteisöt" eri taivutusmuodoissaan on ujutettu paikkoihin, joissa oikea käännös olisi "sisäsyntyiset yhteisöt".

Ero saattaa tuntua merkityksettömältä mutta ei sitä ole. Osin on kyse vivahde-erosta, ja Akwé: Kon ohjeiden alkuperäisversion laatijat ovat hyvinkin voineet tarkoittaa ainakin ensisijaisesti alkuperäiskansojen jäsenten muodostamia alueellisia tai paikallisia yhteisöjä. Tämä on luonnollista, ottaen huomioon että alkuperäiskansan edustajat katsovat asiaa ensisijaisesti omasta näkökulmastaan ja oman kansansa etuja ajaen. Ainakin osa alkutekstin laatijoista olisi siis epäilemättä mieluiten nähnyt dokumentissa termin "alkuperäiskansojen yhteisöt". Kyseessä on kuitenkin kansainväliseen sopimukseen liittyvä dokumentti, joka on synnytetty neuvotellen ja neuvotteluihin liittyvän tarkan editointiprosessin tuloksena. Ennen kaikkea ohjeet liittyvät kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen ja saavat voimansa siitä. Tästä syystä ohjeiden englanninkielisessä alkutekstissä on päädytty käyttämään samaa termiä kuin biodiversiteettisopimuksessa, "indigenous communities". Tulemme näkemään, että Suomessa käännöksestä vastaava taho on ottanut tämän suhteen vapauksia, joilla on määrä ajaa tiettyjä etuja. Kyseistä ohjeistusta on jo käytetty tähän tarkoitukseen hyödyntäen väärää käännöstä.

Kaikkein vakavinta ei kuitenkaan ole käännöksessä oleva substanssi- eli sisältövirhe sinänsä, vaan se menettelytapaan liittyvä asia, että asiakirjan sisältöä on käännösvaiheessa tarkoitushakuisesti peukaloitu niin että väärä käännös on päätynyt eduskunnalle ja valtiosopimuksen hyväksymistä koskevan asetuksen tekstiin.

Kaikki tässä kirjoituksessa olevat alleviivaukset ja muut korostukset ovat bloginpitäjän tekemiä.

* * *

Akwé: Kon -ohjeiden suomennos on julkaistu numerolla 1/2011 julkaisusarjassa Ympäristöhallinnon ohjeita. Julkaisija on ympäristöministeriön Luontoympäristöosasto, siis virallinen taho, joka on osa Suomen valtion virkakoneistoa. Julkaisun tekijänoikeudet kuuluvat kuitenkin Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen kansainväliselle sihteeristölle.

Julkaisun verkkoversio löytyy osoitteesta
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41525

Käsite "alkuperäiskansa" tulee esille jo nimiösivulla, jossa julkaisun alaotsikko kuuluu: "Vapaaehtoiset ohjeet sellaisten hankkeiden kulttuuristen-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnille, joita aiotaan toteuttaa alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen pyhillä paikoilla ja niiden perinteisesti asuttamilla ja käyttämillä maa- ja vesialueilla tai jotka todennäköisesti vaikuttavat näihin".

Englanninkielisten ohjeiden nimiölehdellä ei puhuta alkuperäiskansasta vaan käytetään käsitettä "indigenous communities". Tämä on omiaan herättämään lukijan, joka on tottunut tekstin tarkkaan lukemiseen:. Havainto herätti tutkailemaan suomenkielistä versiota yksityiskohtaisemmin. Alempana ei kuitenkaan puututa mahdollisiin muihin huomionarvoisiin kohtiin käännöksessä, vaan keskitytään "alkuperäiskansan" ilmestymiseen suomenkieliseen ohjeeseen.

Takakannessa todetaan:

Suomessa Akwé: Kon -ohjeet on tarkoitettu käytettäväksi saamelaisten kotiseutualueella sellaisten hankkeiden ja suunnitelmien kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa, jotka voivat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön.

Ohjeiden tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä alkuperäiskansakulttuurin luontosuhteen ja perinteisen tiedon säilyminen. Akwé: Kon -ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien valmisteluun, vaikutusten arviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata.

Vapaaehtoiset Akwé: Kon -ohjeet ovat osa biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa. Ne on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen viidennessä osapuolikokouksessa. Biodiversiteettisopimuksen tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Sopimus tunnustaa myös alkuperäiskansojen ja luonnon monimuotoisuuden välisen suhteen ja velvoittaa valtioita turvaamaan alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon ja luonnonkäyttötapojen säilymisen.

Kaiken kaikkiaan suomenkielinen sana "alkuperäiskansa" eri taivutusmuodoissaan esiintyy oppaassa noin 130 kertaa, kun mukaan otetaan kannet, esipuheet, tiivistelmät jne. Tämä on vähintäänkin huomionarvoista. Englanninkielisessä alkutekstissä termiä "indigenous peoples" käytetään tasan yhden kerran, kaikissa muissa kohdissa jotka on suomennettu muotoon "alkuperäiskansat", englanninkielisessä alkutekstissä käytetään käsitettä "indigenous communities", suomeksi "sisäsyntyset yhteisöt".

Myös suomenkielisen version englanninkielisessä tiivistelmässä on päädytty käyttämään kauttaaltaan suomennosta vastaavaa termiä "indigenous peoples".

Alkuperäiseen englanninkieliseen sopimustekstiin sisältyvää termiä "local communities" (suom. paikkalliset yhteisöt" ei suomenkielisen ohjeiston englanninkielisessä yhteenvedossa käytetä kertaakaan.

Ruotsinkielisessä tiivistelmässä käytetään termiä "ursprungsbefolkning" (suom. alkuperäisväestö", eikä siis termiä "ursprungsfolk" (suom. alkuperäiskansa).

Pääsihterri Hamdallah Zedanin esipuheen suomennokseen on liitetty suomentajan huomautus: ¨

Suomentajan huomio: paikallisyhteisö tarkoittaa yhteisöjä, jotka noudattavat perinteistä elämäntapaa (Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen artikla 8j).

Tällä "huomiolla" on mitä ilmeisin tarkoitus – ajaa pelipöydän ääreltä kaikki muut paikallisyhteisöt kuin saamelaiset. Ohjekirjasta ei selviä, tai ainakaan minä en kyennyt tietoa löytämään, kuka on ollut se terävä huomiontekijä joka on suorittanut suomennostyön, mutta alkupuheessa siis todetaan että suomennoksesta on huolehtinut kansallinen 8(j) -työryhmä, jonka puheenjohtaja on Klemetti Näkkäläjärvi.

Myös esipuheen on laatinut Klemetti Näkkäläjärvi, joka toimi 18.6.2009 asetetun ensimmäisen kansallisen artikla 8(j)-tä koskevia asioita käsittelevän työryhmän puheenjohtajana, ja joka on sittemmin jatkanut tehtävää uudemman työryhmän puheenjohtajana.

Esipuheessaan Näkkäläjärvi toteaa että biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n kansallisen asiantuntijatyöryhmän tuli valmistella

saamelaisten biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa koskevia toimenpiteitä

Edelleen:

 Työryhmän yhtenä tehtävänä on selvittää, miten saamelaisten kotiseutualueella voidaan ympäristövaikutuksien arvioinnissa soveltaa biodiversiteettisopimuksen 5. osapuolikokouksen hyväksymiä vapaaehtoisia Akwé: Kon -ohjeita. Työryhmä on suomentanut Akwé: Kon -ohjeet, jotta ne olisivat edesauttamassa ohjeistuksen toimeenpanoa Suomessa.

Lainaan edelleen Näkkäläjärven alkupuhetta. Alleviivaukset ovat siis omiani:

Suomessa Akwé: Kon -ohjeet koskevat saamelaisten kotiseutualuetta. Saamelaiskulttuurin luontosidonnaisuus ilmenee siitä, että ihminen on osa luontoa, ei sen hallitsija. Saamelaiskulttuurin tulevaisuuden elinehto on luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Saamelaisten perinteinen tieto ja tavanomainen luonnonkäyttö on sidoksissa saamen kieleen ja perinteisiin elinkeinoihin, poronhoitoon, kalastukseen, metsästykseen, käsityöhön ja keräilyyn. Saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuus on rikasta, mutta haavoittuvaa. Ilmastonmuutos ja sen seuraukset sekä lähivuosien kaavoitus-, matkailu- ja liikenneratkaisut voivat heikentää saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuutta uhaten samalla saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon säilymistä ja tavanomaista luonnonkäyttöä. Noudattamalla Akwé: Kon -ohjeita maankäytön suunnittelussa ja kaavoitushankkeissa voidaan edistää biodiversiteettisopimuksen toteutumista ja estää luonnon monimuotoisuuden ja siihen liittyvän saamelaisen perinteisen tiedon heikkenemistä.

Akwé: Kon -ohjeita sovelletaan saamelaisten kotiseutualueen olosuhteisiin ja kansalliseen lainsäädäntöön. Ohjeet on tarkoitettu otettavaksi huomioon kansallisessa lainsäädännössä. Suomessa Akwé: Kon -ohjeet koskevat erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain (468/1994) soveltamista sekä saamelaisten kotiseutualueen valtion hallinnassa olevien alueiden maankäytön suunnittelua. Akwé: Kon -ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien sekä luonnonvarasuunnitelmien laadinnassa.
Kokemuksia Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta ja ohjeita Akwé: Kon -ohjeiden soveltamiseksi maankäytön ohjauksessa on koottu kansalliselle artikla 8(j)-sivustolle osoitteeseen www.ymparisto.fi/lumonet/8j.

Akwé: Kon -ohjeet on hyväksytty vuonna 2004 biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa. Suomi on ensimmäisenä osapuolena aloittanut Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisen. Suomella on nyt ainutlaatuinen tilaisuus olla suunnannäyttäjänä kansainväliselle yhteisölle Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisessa ja ottaa ohjeistus huomioon kehitettäessä suunnitelmien valmisteluun, vaikutusten arviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata. Ohjeiden tarkoituksena on turvata alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon, käytänteiden ja innovaatioiden säilymistä. Tavoitteen saavuttamiseksi saamelaiskulttuurin kannalta merkittävissä kaavoitushankkeissa, hoito- ja käyttösuunnitelmien ja luonnonvarasuunnitelmien laadinnassa sekä YVA-prosesseissa tulisi kerätä tietoa saamelaisten perinteisestä tiedosta ja luonnonkäytöstä sekä arvioida kokonaisvaltaisesti hankkeen vaikutuksia saamelaiskulttuurille. Ohjeet tuovat uuden mallin osallistamiselle ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan saamelaisten kotiseutualueen alueiden- ja maankäytön suunnitteluun.

Edellä lausuttuihin ajatuksiin voisi vielä tehdä sen huomautuksen, että sikäli ja kun " Ohjeet on tarkoitettu otettavaksi huomioon kansallisessa lainsäädännössä" olisi ollut parempi olla laittamatta käännökseen yhtäkään eskonpuumerkkiä.

* * *
Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän kahdeksanteen kokoukseen Montrealissa osana Sumen delegaatiota. Kokouksessa käsiteltiin SK:n tiedotteen mukaan myös YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin suositusta ottaa käyttöön biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa termi alkuperäiskansa ja paikallisyhteisö nykyisen alkuperäis- ja paikallisyhteisön sijasta.

 Puheessaan  9.10.2013 kongressin sivutapahtumassa Klemetti Näkkäläjärvi toi esille huolensa siitä, että useat eurooppalaiset maat tulkitsevat biodiversitettisopimuksen artikkelin 8 j-kohtaa niin, että se koskee myös pääväestöä eikä vain alkuperäiskansaa. Hän lausi mm.:


This is a very concerning when considering the rights of indigenous people. If the rights of the indigenous people are expanded to concern also the majority people it diminishes the possibilities of indigenous people to maintain their distinct culture. For the Saami people it is vital that article 8j remains only to protect indigenous people and local communities. We hope that this working group would raise a strong message for the countries not to diminish the article 8j. In Finland this is crucial, because Saami people face racism and many people from the majority culture opposite Saami Culture and even deny its existence.
  
* * * 
Suomi tuki Montrealissa terminologian muuttamista pysyvän foorumin esityksen mukaisesti uusissa biodiversiteettisopimukseen liittyvissä päätöksissä. EU-jäsenmaat eivät olleet asiassa yksimielisiä. Kokous ei pysynyt tekemään asiassa ratkaisua vaan esitti YK:n tekevän terminologian mahdollisesta muuttamisesta laillisen analyysin ja osapuolikokousta tekemään asiassa päätökset.

Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi SK:n sivuston mukaan:

Kokouksen kyvyttömyys tehdä asiassa päätös oli alkuperäiskansoille suuri pettymys. Terminologian muuttaminen vastaisi voimassa olevaa ihmisoikeuskäytäntöä. Erikoista oli, että terminologian muuttamista vastusti myös muutamat sellaiset maat, jotka olivat hyväksyneet YK:n alkuperäiskansajulistuksen”, Saamelaiskäräjät ja sen vaikutuksesta Suomi tukee siis terminologian muuttamista niin että nykyinen termi "alkuperäis- ja paikallisyhteisöt" korvattaisiin biodiversiteettisopimukseen liittyvissä yhteyksissä, siis myös artiklan 8 j-kohdan mukaisissa Akwé: Kon -yhteyksissä, termillä "alkuperäiskansa ja paikallisyhteisöt.

Toki olisi toivottavaa, ainakin Saamelaiskäräjien mielestä, että muu maailma seuraisi Suomen esimerkkiä. Suomessa kun tuo muutos on jo viety läpi, ihan oma-aloitteisesti.

* * *
 Saamelaiskäräjillä lienee oikeus muodostaa kantansa asiassa vapaasti, toivottavasti sen perustelut ovat tällöin kestäviä. Saamelaiskäräjien kanta ei tosin ole täysin ymmärrettävä sikäli että Saamelaiskäräjien tulkinnan mukaan ohjeet tarkoittavat jo nykyisenkin terminologian puitteissa vain ja ainoastaan saamelaisia, joita edustaa saamelaiskäräjät. Tämä ilmenee jo Näkkäläjärven esipuheesta, ja saman kannan hän on tuonut esille julkisuudessa. Ilmeisenä tavoitteena termimuutoksella on rajoittaa vaikutusmahdollisuudet tiukasti Saamelaiskäräjiin.

Sen sijaan voidaan keskustella siitä, onko Suomen valtiolla syytä yhtyä YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin ja Saamelaiskäräjien kantaan tässä asiassa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on aikaisemmin muissa yhteyksissä tähdentänyt, miten nimenomaan termi "alkuperäiskansat" on ratkaisevan tärkeä. Muut väestöryhmät voivat hänen puolestaan olla "alkuperäisväestöä" tai mitä tahansa, mutta vain saamelaisrekisteriin hyväksytyt saamelaiset ovat alkuperäiskansaa. Termin korvaaminen toisella ei siis Näkkäläjärven oman näkemyksen mukaan ole merkityksetön vaan päinvastoin hyvin merkityksellinen asia.

Tässä valossa on ennenkuulumatonta, että Akwé: Kon -ohjeitten suomennoksessa, jonka julkaisija on ympäristöministeriö, on riennetty siinä määrin asioitten edelle että terminvaihdos on julkaisussa jo toteutettu, johdonmukaisesti ja kautta linja.

* * *

Vielä ennenkuulumattomammaksi asia muuttuu, kun havaitsemme, että sama muutos on tehty myös lakitekstiin, joka on annettu eduskunnan hyväksyttäväksi. Eduskunta on nielaissut muutoksen.

Suomen eduskunta hyväksyi biodiversiteettisopimuksen 20 päivänä kesäkuuta 1994  Asiaa koskeva asetus annettiin  26.10.1994 asetuksen nimellä Asetus biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta (78/1994). Suomenkielinen sopimusteksti löytyy asetuksesta. Asetus taas löytyy Finlex-tietojärjestelmästä osoitteesta

finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1994/19940078

Sopimuksen artikla 8 käsittelee biologisen moninaisuuden säilyttämistä ja suojelua konkreettisella aluetasolla, eli siellä missä suojeltavia elämänmuotoja esiintyy (in situ conservation).

Artiklan mukaan jokaisen sopijapuolen tulee niin pitkälle kuin mahdollista ja siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista muun muassa luoda suojelualueita, suojella ekosysteemeitä, luonnollisia elinympäristöjä, edistää suojelualueisiin liittyvien alueiden ympäristön kannalta tervettä ja kestävää käyttöä ja ennallistettava rappeutettuja ekosysteemeitä.

Tässä erityisen mielenkiintoinen on artikla 8:n alakohta J, joka ilmaistaan joko "8j" tai "8(j)".

Kyseinen kohta kuuluu englanniksi kokonaisuudessaan:

(j) Subject to its national legislation, respect, preserve and maintain knowledge, innovations and practices of indigenous and local communities embodying traditional lifestyles relevant for the conservation and sustainable use of biological diversity and promote their wider application with the approval and involvement of the holders of such knowledge, innovations and practices and encourage the equitable sharing of the benefits arising from the utilization of such knowledge, innovations and practices;

Artiklan 8 j-kohdan virallinen suomenkielinen käännös, sellaisena kuin se sisältyy asetukseen 78/1994, menee näin:

j) kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka sisältyy biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin ja edistää ja laajentaa niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöstä saadun hyödyn tasapuolista jakoa,

Alkuperäistekstin kohta "indigenous and local communities" (suom. sisäsyntyiset/maassa kehittyneet ja paikalliset yhteisöt) on suomennoksessa muuttunut sisällöltään. "Indigenous communities" (suom. sisäsyntyiset yhteisöt) on muuttunut muotoon "alkuperäiskansat" (engl. indigenous peoples). Tällaisella suomennoksella sopimuskohta 8(j) on kytketty ILO 169-sopimukseen alkuperäiskansojen oikeudesta. Kytkeminen on kuitenkin tapahtunut suomennosta tehtäessä. Englanninkielisen alkuperäistekstin muotoilussa on tietoisesti vältetty muotoilua "indigenous peoples" ja käytetty ilmaisua "indigenous communities" (suom. sisäsyntyiset yhteisöt).

Mitäpä tähän sanoisi?

* * * 

Termien ero saattaa tuntua vain pieneltä vivahde-erolta. Sillä on kuitenkin huomattava merkitys silloin kun ohjeita käydään soveltamaan käytäntöön. Kun ottaa huomioon biodiversiteettisopimuksen kokonaisuutena ja sen tavoitteet, termin "sisäsyntyiset ja paikalliset yhteisöt" korvaaminen termillä "alkuperäiskansa- ja paikalliset yhteisöt" " tuntuisi ahtaalta käytännöltä. Valitsemalla termi "sisäsyntyiset ja paikalliset yhteisöt" on päästy siihen että luonnon käyttämistä hallinoiviin prosessiin tulee ilman muuta ottaa mukaan alkuperäiskanojen jäsenten muodostamat alueelliset ja paikalliset yhteisöt, siis sellaiset ihmiset, joita asia koskee, ihmiset joilla itsellään on tai joiden esivanhemmilla on ollut alueella pyhiä kohteita, tai jotka käyttävät alueen luontoa perinteensä oikeudella. Tällä ei kuitenkaan suljeta pois muitakaan paikallisia yhteisöjä. Mukaan mahtuvat myös sellaiset "indigenous communities, sisäsyntyiset yhteisöt", joilta syystä tai toisesta puuttuu tunnustettu muodollinen alkuperäiskansan asema. Käsite "paikalliset yhteisöt" vuorostaan mahduttaa mukaan kaikki paikalliset yhteisöt, joilla on samanlainen suhde luontoon, mahdollisten pyhien paikkojen osalta, ja luonnon käytön osalta.

Saamelaiskäräjät, sen vaikutuksen alaisena Suomen valtio ja ilmeisesti alkuperäiskansojen pysyvä foorumi haluavat muuttaa temin muotoilua siihen suuntaan, että Akwé: Kon -prosesseihin otettaisiin mukaan lähinnä vain muodollisesti tunnustettujen alkuperäiskansojen yhteisöt. Termiä muuttamalla asia kallistuisi myös siihen suuntaan, että alkuperäiskansojen paikallisten yhteisöjen sijasta välittömiksi osallistuviksi tahoiksi tulisivat suoraan nimenomaan näiden kansojen keskuselimet, kuten Suomessa Saamelaiskäräjät.

Loppuraportti Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa kertoo, miten suomenkielisiin ohjeisiin kirjatun supistavan termin käyttäminen on sujunut. Kyseessä oli pilottiprojekti. Saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen mukaan selvitys keräsi kiitosta Montrealin kokouksessa. Raportti löytyy osoitteesta

http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/AkweKonraportti2013.pdf

* * *
 Mikäli seurataan Akwé: Kon -ohjeiden englanninkielistä alkuteksiä näyttäisi siltä että ohjeitten mukaisten selvitysten osallistuviksi tahoiksi tulisi määritellä myös muut paikalliset yhteisöt jotka käyttävät aluetta perinteisesti, eikä vain muodollisesti tunnustetut alkuperäiskansat. Tämän kautta tulisi toteutetuksi YK:n ihmisoikeussopimuksen syrjimättömyysperiaate. Pyhien paikkojen osalta luonnollinen vaatimus on, että prosesiin on otettava osallistuviksi tahoiksi nimenomaan  ne yhteisöt joille kyseiset kohteet ovat pyhiä, joko henkilökohtaisesti tai sen takia, että ne ovat olleet pyhiä heidän esivanhemmilleen ja muodostavat nyt osan heidän identitettiään ilmaisevasta kulttuuriperinteestä. Hammastunturin alueen selvityksen kohdalla on syytä epäillä, että tämä periaate ei ole toteutunut. Siltä osin kuin on kyse pyhistä paikoista ja käytännöistä, olisi myös ensisijaisen arvokasta että nämä asiat saataisiin ankkuroitua lujasti myös paikallisyhteisöjen niiden jäsenten keskuuteen, joille nämä kohteet ja käytännöt eivät ole henkilökohtaisesti pyhiä. Sama pätee myös suojelutavoitteisiin laajemmin.

Akwé: Kon -prosessin supistaminen valtion elimen, kuten Metsähallituksen, ja vain muodollisesti tunnustetun alkuperäiskansan keskuselimen, kuten Saamelaiskäräjien, väliseksi asiaksi, ei vastaa Akwé: Kon -ohjeitten alkuperäistä henkeä eikä sen kirjainta, eikä asiaa muuta eikä nyt aikaansaatua tilannetta paranna se, että selvitys saattaisi tuntua vastaavan suomenkielisiä Akwé: Kon -ohjeita ja suomenkielisen diversitettisopimumuksen 8(j)-kohtaa sellaisena kuin se on otettu sopimusasetukseen. Metsähallitus, jonka saannot Ylälapin maihin voidaan asettaa kyseenalaiseksi, jatkaa tässä samalla tiellä jolla se oli jo jakaessaan uudistiloja Norjasta vuoden 1852 jälkeen Suomeen muuttaneille poro- eli tunturisaamelaisille, joiden jälkeläiset tänä päivänä dominoivat Saamelaiskäräjiä ja jotka ovat hankkineet itsellen statuksen "Suomen ja Euroopan ainoana alkuperäiskansana".  Tämä uusväestö asutettiin aikoinaan Suomeen siinä toivossa, että sen harjoittaman suurimittakaavainen poronhoito tuottaisi valtiolle verotuloja. Tässä tarkoituksessa valtio asutti silloin uuden väestön niinsanotusti alkuperäisemmän alkuperäisväestön maille tältä mitään kysymättä. Tämän vanhemman väestön jälkeläiset on suljettu Akwé: Kon-prosessin ulkopuolelle, hyvänä esimerkinä Hammastunturin erämaa-alueen selvitys, joka Metsähalliotuksen ja Saamelaiskäräjien mukaan on kerännyt vain kiitosta. Vanhan alluperäisväestön pyhät paikat ovat kuin taikaiskusta muuttuneet tulokassaamelaisten jälkeläisten pyhiksi perinnekohteiksi, ja mitä biodiversiteettiin tulee  jäkälämaiden tila on arveluttava.

Palauttakaamme mieliin että Akwé: Kon tarkoittaa koko luomakuntaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti