Montrealin tietä kulkien

Tapetilla oleva Akwé Kon-ilmiö liittyy kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen. Biodiversitetti tarkoittaa elollisten olioiden geneettistä eli perimässä olevaa monimuotoisuutta.

Biodiversiteettisopimus on vuonna 1991 Rio de Janeirossa solmittu YK:n yleissopimus joka tuli voimaan 27.7.1994. Sopimuksen nimi englanniksi on Convention on Biological Diversity. Siitä käytetään yleisimmin lyhyempää muotoa Biodiversity convention tai lyhennettä CBD.

Sopimukseen oli vuoteen 1912 mennessä liittynyt 191 maata. USA on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei ratifioinut sitä. Kompastuskivenä on USA:n kohdalla ennen kaikkea ollut Monsanto-yhtiölle taatut geenimanipuloituun maissiin liittyvät seurannaisoikeudet.

Sopimuksen tavoitteena on säilyttää eliöiden ja elinympäristöjen monimuotoisuutta, suojella maapallon ekosysteemejä, eläin- ja kasvilajeja sekä vaalia luonnonvarojen kestävää käyttöä. Biodiversiteettisopimus pyritään huomioimaan kaikessa luontoon liittyvässä toiminnassa, kuten maa- ja metsätaloudessa, rakentamisessa, matkailussa sekä asumisessa. Sopimuksella ei ole välitöntä oikeusvaikutusta, vaan se velvoittaa tai ohjaa kansallisvaltioita ottamaan sopimuksessa käsitellyt asiat kansalliseen lainsäädäntöönsä. Suositukset ohjaavat kansallisia toimijoita myös siltä osin kuin suosituksia ei ole otettu kansalliseen lainsäädäntöön, mutta ne eivät oikeuta toimimista kansallisen lain vastaisesti.

Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen 20 päivänä kesäkuuta 1994. Valtioneuvosto antoi 26.10.1994 asetuksen, Asetus biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta (78/1994). Suomenkielinen sopimusteksti löytyy asetuksesta. Asetus taas löytyy Finlex-tietojärjestelmästä osoitteesta

finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1994/19940078

Sopimuksen artikla 8 käsittelee biologisen moninaisuuden säilyttämistä ja suojelua konkreettisella aluetasolla, eli siellä missä suojeltavia elämänmuoja esiintyy (in situ conservation).

Artiklan mukaan jokaisen sopijapuolen tulee niin pitkälle kuin mahdollista ja siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista muun muassa luoda suojelualueita, suojella ekosysteemeitä, luonnollisia elinympäristöjä, edistää suojelualueisiin liittyvien alueiden ympäristön kannalta tervettä ja kestävää käyttöä ja ennallistettava rappeutettuja ekosysteemeitä.

 Lapin kannalta erityisen mielenkiintoinen on artikla 8:n alakohta J, joka ilmaistaan joko "8j" tai "8(j)".

Kyseinen kohta kuuluu englanniksi kokonaisuudessaan:

(j) Subject to its national legislation, respect, preserve and maintain knowledge, innovations and practices of indigenous and local communities embodying traditional lifestyles relevant for the conservation and sustainable use of biological diversity and promote their wider application with the approval and involvement of the holders of such knowledge, innovations and practices and encourage the equitable sharing of the benefits arising from the utilization of such knowledge, innovations and practices;

Tämän artiklan virallinen suomenkielinen käännös, sellaisena kuin se sisältyy asetukseen 78/1994 menee näin:

j) kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen sellaista tietämystä, keksintöjä ja käytäntöä, joka sisältyy biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkityksellisiin perinteisiin elämänmuotoihin ja edistää ja laajentaa niiden soveltamista mainittujen yhteisöjen luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tietämyksestä, keksinnöistä ja käytännöstä saadun hyödyn tasapuolista jakoa,

Alkuperäistekstin kohta "indigenous and local communities" (suom. sisäsyntyise/maassa kehittyneet ja paikalliset yhteisöt) on suomennoksessa muuttunut sisällöltään. "Indigenous communities" (suom. sisäsyntyiset yhteisöt) on muuttunut muotoon "alkuperäiskansat" (engl. indigenous peoples). Tällaisella suomennoksella sopimuskohta 8(j) on kytketty ILO 169-sopimukseen alkuperäiskansojen oikeudesta. Kytkeminen on kuitenkin tapahtunut suomennosta tehtäessä. Englanninkielisen alkuperäistekstin muotoilussa on tietoisesti vältetty muotoilua "indigenous peoples" ja käytetty ilmaisua "indigenous communities" (suom. sisäsyntyiset yhteisöt).

Muotoilu on Saamelaiskäräjille arka paikka, koska siitä voisi saada käsityksen että asioiden tarkastelussa olisi luotava osallistumismahdollisuudet muillekin paikallisyhteisöille kuin Saamelaiskäräjille. Käräjät toimiikin aktiivisesti ilmaisun muuttamiseksi niin, että artikla olisi tulkittavissa siten että se koskisi Suomessa yksiselitteisesti vain "rekisterisaamelaisia". Uskallan olettaa, että asiasisällön muuttumisessa suomentamisen yhteydessä on sopassa ollut sellainen lusikka jolla on usein hämmennelty porolientä. Omassa politiikassaan ja retoriikassaan Saamelaiskäräjät lähtevät jo nyt siitä, että asia on näin: Sopimus koskee vain saamelaisia.

Ympäristöministeriön 20.2.2013 asettaman CBD 8(j):tä ja sitä sivuavien asioiden järjestyksessä toisen työryhmän puheenjohtajana toimii Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.

Ei siis ole suoranainen ihme, että esimerkiksi osoitteesta
http://www.cbd.int/doc/world/fi/fi-nbsap-v3-fi.pdf

löytyvästä, valtioneuvoston 20.12.2012 ympäristöministeriön esityksestä tekemässä päätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012-2020 todetaan Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikokouksen hyväksymä strateginen suunnitelma, voimavarojen mobilisointistrategia, geneettisten luonnonvarojen saatavuutta ja niistä saatavien hyötyjen tasapuolista jakoa koskeva Nagoyan pöytäkirjan osalta: "Artikla täydentää biodiversiteettisopimuksen 8(j) artiklaa. Suomessa artikla koskee saamelaisia."

Kaikki Saamelaiskäräjien edustajat kansallisessa työryhmässä osallistuivat myös kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän viimeisimpään kokoukseen Montrealissa osana Suomen valtion delegaatiota. Kokouksen yhteydessä puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi totesi Saamelaiskäräjien nettisivujen mukaan: ”Olemme olleet mukana valmistelemassa Suomen kantoja kokoukseen jo kauan ennen varsinaista kokousta ja tuoneet esityksiämme mm. Suomen vastauksiin biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle kokouksessa käsiteltävistä asioista.”

Montrealin kokouksessa käsiteltiin SK:n tiedotteen mukaan myös YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin suositusta ottaa käyttöön biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa termi alkuperäiskansa ja paikallisyhteisö nykyisen alkuperäis- ja paikallisyhteisön sijasta. Suomi tuki terminologian muuttamista pysyvän foorumin esityksen mukaisesti uusissa biodiversiteettisopimuksen päätöksissä. EU-jäsenmaat eivät olleet asiassa yksimielisiä. Kokous ei pysynyt tekemään asiassa ratkaisua vaan esitti YK:n tekevän terminologian mahdollisesta muuttamisesta laillisen analyysin ja osapuolikokousta tekemään asiassa päätökset.

”Kokouksen kyvyttömyys tehdä asiassa päätös oli alkuperäiskansoille suuri pettymys. Terminologian muuttaminen vastaisi voimassa olevaa ihmisoikeuskäytäntöä. Erikoista oli, että terminologian muuttamista vastusti myös muutamat sellaiset maat, jotka olivat hyväksyneet YK:n alkuperäiskansajulistuksen”, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi SK:n sivuston mukaan.

Edelleen saman lähteen mukaan Klemetti Näkkäläjärvi painotti myös pohjoismaista ulottuvuutta. Kokoukseen osallistuvat edustajat Ruotsin, Norjan ja Suomen saamelaiskäräjiltä pitivät yhteisen kokouksen artikla 8(j):n toimeenpanosta kussakin valtiossa. Kokouksessa sovittiin että saamelaiskäräjät tiivistävät yhteistyötä artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi.  Yhteinen esitys viedään saamelaisen parlamentaarisen neuvoston käsittelyyn. ”Olen iloinen, että saamme yhteispohjoismaisen yhteistyön käyntiin 8(j)-asioissa. Suomen saamelaiskäräjät on yrittänyt kehittää yhteistyötä asiassa jo aiemminkin, mutta aika ei ollut silloin siihen vielä valmis. Artikla 8(j) ja perinteisen tiedon suoja liittyy myös pohjoismaiseen saamelaissopimukseen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittämiseen. Kansainvälinen artikla 8(j)-työryhmä esitti mm. sui generis (ainutlaatuisen)- järjestelemän luomista tilanteissa, joissa perinteistä tietoa omaava kansa asuu usean eri valtion alueella. Meidän tuleekin keskittyä SPN:ssä juuri sui generis- järjestelmän luomiseen”, Näkkäläjärvi kertoi. ”Työ ei jää tähän. Esittelemme kokouksen tulokset kansalliselle artikla 8(j)-työryhmälle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä."

Viimeinen lausuma antaa mielenkiintoisen kuvan siitä miten vipuvoiman hakeminen ulkomailta toimii, tällä kertaa Montrealin tietä kulkien: Saamelaiskäräjien dominoima kansallinen työryhmä, joka lisäksi pyrkii häätämään siitä pois mahdolliset kilpailijansa muuttamalla ilmaisun "indigenous communities" ilmaisuksi "indigenous peoples", syöttää Saamelaiskäräjien värittämän Suomen kannan kansainväliselle elimelle, ja tuo sitten kansainvälisen elimen kannan takaisin Suomen kansalliselle työryhmälle. Todellinen itsetehostava  kyberneettinen silmukka politiikanteon maailmassa.