Vapsteinista Näkkälään

Oikeustieteen tohtori Mattías Åhren joka YLE Sápmissa 16.4.2015 uhkaa viedä Näkkälän paliskunnan jakamisasian kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin puhuu saamelaisneuvoston ihmisoikeusosaston johtajajana. Åhrén, joka nykyään operoi Tromssasta käsin, on Ruotsissa vähän samassa asiantuntijaroolissa kuin professori Martin Scheinin Suomen saamelaisasioissa. Molemmat ovat kansainvälisen tason ihmisoikeusjuristeja ja aktiivisia saamelaisasioissa, sillä pienellä erotuksella että Åhrén on itse saamelainen, joskaan ei poronhoitaja.

Saamelaisneuvoston ihmisoikeusosaston johtajan roolissa Åhrén teki 18.9.2013 Vapstenin saamelaiskylän (vastaa karkeasti paliskuntaa) puolesta nikkelikaivoshanketta vastustavan valituksen YK:n rotusyrjinnän vastaiselle komitealle.

Suunniteltu kaivos kolmine avolouhoksineen, käsittelyalueineen, teineen ja raskaine liikenteineen jakaisi Vapstenin poronhoitoalueen käytännöllisesti kahtia. Alue oli alun perin määritelty valtakunnallisesti tärkeäksi sekä mahdollisen kaivostoiminnan että poronhoidon kannalta. Nikkelikaivoshankkeen käydessä ajankohtaiseksi Ruotsin Korkein hallinto-oikeus oli todennut, että nämä kaksi elinkeinoa eivät ole alueella yhdistettävissä, vaan niiden välillä on tehtävä valinta. Ruotsin hallitus oli 22.8.2013 punninnut suunnitellun kaivoshankkeen ja alueella harjoitetun saamelaisen poronhoidon merkitystä valtakunnallisella tasolla ja päätynyt siihen, että kaivoshankkeen voidaan odottaa antavan suuremman yhteiskunnallisen hyödyn. Hallituksen mukaan hyöty on huomattava ja yhteiskunnan kannalta taloudellisesti edullinen sikäli, että kaivoksen lasketaan toimivan noin 30 vuotta työllistäen noin 500 henkeä. Tämän jälkeen alue on ennallistettava ja sen poronhoidolle aiheuttamat haitat lakkaavat, jolloin poronhoito voi jatkua. Yhtiön näin sama lupa koski kuitenkin vasta tutkimuslouhintaa, ennen mahdollista lopullista lupaa vaaditaan mm. laaja ympäristöselvitys.

Asian käsittely YK:n komiteassa on siis vielä kesken. YK-komitea ilmoitti 22.10.2013 kirjeitse Mattías Åhrenille että komitea on pyytänyt (requested) Ruotsin valtiota pysäyttämään kaivostoiminnan siksi aikaa että komitea ehtisi tutkia asian ja tehdä siinä päätöksensä.

Ruotsin hallitus torjui vuoden 2014 alussa 2014 YK-komitean kaivostoiminnan keskeytysvaatimuksen todeten, että vaatimus koski nimenomaan kaivostoiminnan keskeyttämistä, eikä sellaista ollut alueella käynnissä. Hallitus pitää myös kiinni muotoseikasta, jonka mukaan valitus ei perustu minkään sellaisen perusoikeuden rikkomiseen joka sisältyy YK:n sopimukseen kaikenlaisen rotusyrjinnän poistamiseksi, minkä johdosta hallitus katsoo että komitean ei tulisi ottaa valitusta tutkittavakseen.

Jatkossa hallitus torjui vastineessaan YK-komitealle kaikki valituksessa esitetyt perustelut ja vaatimukset. Hallituksen mukaan valitus oli ennenaikainen, koska kaivosyhtiö ei ollut vielä hakenut ympäristölupaa. Hallitus vetosi myös siihen, etteivät valittajat olleet vielä tyhjentävästi käyttäneet kaikkia tarjolla olevia kotimaisia oikeussuojakeinoja. Lisäksi hallitus totesi, että komitea ei ollut kyllin selkeästi tuonut esille miten valittajia olisi syrjitty etnisen alkuperänsä perusteella eli siksi että he ovat saamelaisia.

* * *

Huomautettakoon tässä että muutkin paikalliset asukkaat kuin saamelaiset ovat vastustaneet kyseistä kaivoshanketta. Asetelmaa mutkistaa myös se, että ainakaan kaikki Vapstenin saamelaiskylän jäsenet eivät ole alueen alkuperäisiä asukkaita. Asiakirjoissa kylä on tunnettu 1600-luvun alusta lähtien. Tällöin se koostui saamelaisista, jotka harjoittivat poronhoitoa Ruotsin ja Norjan rajan molemmin puolin. Vuonna 1888 Ruotsin hallitus järjesteli vuoden 1886 poronhoitolain perusteella Vapstenin saamelaiskylän rajoja osana laajaa poronhoitoalueiden järjestelyjä. 1931 kylään pakkosiirrettiin kaksi karesuvantolaista porosaamelaista perheineen ja poroineen. Saamelaiskylän (silloisen lapinkylän) rajat vahvistettiin viimeksi vuonna 1946. Ajan mittaan alueen poronhoito siirtyi kokonaan Karesuvannosta siirrettyjen pohjoissaamelaisten käsiin. Ruotsin saamelaisalueella poronhoito edellyttää saamelaiskylän jäsenyyttä. Vapstenin alueella ennestään asuneet saamelaiset ovat viime aikoina pyrkineet saamaan takaisin poronhoito-oikeutensa, mutta Vapstenin saamelaiskylä on kieltäytynyt ottamasta näitä ”alkusaamelaisia” jäsenikseen. Tämä ei ole estänyt Vapstenin pohjoissaamelaisia poronhoitajia kutsumasta aluetta ”meidän perinteiseksi alueeksi”.

* * * 

Åhrén kommentoi hallituksen vastinetta tuoreeltaan SR Sápmissa sanoen että hallituksen perustelut ovat puhtaasti muotoseikkoja. Hänen mielestään syrjintä muodostuu nimenomaan siitä, että Ruotsin valtio ei tunnusta saamelaiskylän omistusoikeutta siihen alueeseen jossa tämän jäsenet harjoittavat poronhoitoaan. Vapstenin ”alkusaamelaiset”, jotka ovat järjestyneet Vapsteenin siidaksi, pitävät omasta puolestaan kiinni siitä että omistusoikeus kuuluu heille niin yliaikaisen nautinnan, saamelaisen perinneoikeuden kuin alkuperäiskansaoikeuden perusteella.

Maaliskuun lopussa 2014 Vapstenin saamelaiskylä jätti vuorostaan komitealle vastineen hallituksen vastineelle, todeten että hallituksen vetoaminen edessä olevaan ympäristöselvitykseen on perusteeton, koska ympäristöselvityksessä ei voida ottaa kantaa siihen olisiko kaivoshanke torjuttava siksi että se on haitaksi saamelaiselle poronhoidolle. Vastineessa kiistettiin myös hallituksen väite jonka mukaan valittajat eivät olisi käyttäneet kaikkia kotimaisia valitusmahdollisuuksia.

Mitä tulee siihen että valittajat ja komitea eivät olisi kyllin selvästi osoittaneet miten kaivoshanke loukkaa valittajien oikeuksia kansanryhmänä, saamelaisina, vastineessa vedotaan määrättyyn EU:n tuomioistuimen päätökseen. Kyseisessä päätöksessä tuomioistuin toteaa että jonkin lain toteaminen syrjiväksi ei vaadi että syrjivät säännökset olisivat avoimia, riittää että laki on omiaan aiheuttamaan tosiasiallisesti syrjiviä seurauksia. Valittajat katsovat, että Ruotsin kaivoslaki on saamelaisten osalta tällainen syrjivä laki, koska se ei vaadi saamelaisen poronhoidon huomioimista.

  * * *

Vapstenin valitus on siis vielä vaiheessa. Ottamatta kantaa Vapstenin asiaan ja mitenkään vähättelemättä nikkelikaivoksen haitallisia vaikutuksia en malta olla sanomatta, että Åhrénin muotoilemassa alkuperäisessä valituksessa ja hänen edustamansa osapuolen vastineissa on lähes valmiit pohjat, joista muuttamalla sanan sieltä ja lauseen täältä saa nopeasti aikaiseksi valitusasiakirjat Näkkälän paliskunnan jakoasian kansainvälistä käsittelyä varten.