Tietooni on saatettu alla liitteenä oleva
vetoomus, jossa paheksutaan väitettyä Yle Sápmin johtajaan ja saamelaisten
instituutioiden johtotehtävissä työskenteleviin kohdistettua vihapuhetta,
painostusta ym. Vetoomuksen käynnistäjänä lienee toiminut Citysaamelaisten
yhdistys. Julkaisen vetoomuksen kokonaisuudessaan tämän kirjoitukseni lopussa.
Ymmärrän, että vetoomus kohdistuu osin myös minuun, ja että "vihapuhe" -käsitettä käyttäen on tarkoitus vaientaa myös minun kirjoitteluni saamelaisasioista. Tämän blogin päätoimittajana ja ainoana työntekijänä käytän hyväksi sananvapauttani esittääkseni muutamia näkökohtia.
Olen itse aikaisemmissa kirjoituksissani tässä blogissa todellakin esittänyt perusteltuja näkemyksiäni siitä, miten Pirita Näkkäläjärven johtama YLE:n saamelaistoimitus minun mielestäni poikkeaa vakiintuneista hyvistä journalistisista ammattikäytännöistä, tai niin kuin perinteisesti on ollut tapana sanoa, hyvästä lehtimiestavasta. Ehkä perusteellisin aihetta käsittelevä kirjoitukseni löytyy täältä.
Kysymys on ollut henkilökohtaisesta ammatillisesta arviostani, joka kohdistuu toisen toimittajan journalistiseen työhön, eli on kyse kollegiaalisesta kritiikistä. Olen itse eläkkeellä oleva toimittaja, joten kirjoituksen voi halutessaan nähdä vanhemman kollegan toverillisena ohjauksena nuoremmilleen. Ehkä ei ollut täysin toverillista tehdä ohjaus julkisesti, mutta toisaalta on kyse niin räikeistä ja pinttyneistä toimintatavoista, että arvioin että vähempi ei riitä. Satun näes tietämään, että näihin asioihin on jo toistuvasti yritetty saada korjausta julkisuudelta piilossa, lähestymällä YLE:n vastuullista johtoa. Niin minäkin tein, ja vasta kun en saanut lähettämääni kirjeeseen vastausta, kirjoitin asiasta blogissani.
Julkiselle dialogille asiasta oli toinenkin perustelu. Kun se, mikä arvioni mukaan edusti journalistisesta ammattietiikasta poikkeamista, oli kaikkien nähtävissä, kuultavissa ja luettavissa YLE:n saamelaistoimituksen medioissa, päätin nimenomaan käydä julkista polemiikkia. Kritiikkini julkaisin tässä omassa blogissani, joka on toki lukijamäärältään ja julkisuusarvoltaan huomattavasti vaatimattomampi kuin kritiikkini kohteina olevat julkisen yleisradiotoiminnan mediat.
Antakaa hyvät saamelaiset toimittajakollegat anteeksi, jos setä suhtautuu teihin hetkittäin vähän alentuvasti ja käy neuvomaan. Kyllä te ymmärrätte miksi vanha toimittajasetä tuohtui, viimeistään sitten kun olette itse tulleet tähän ikään. Minun silmissäni näes useimmat saamelaistoimittajat vaikuttavat vielä varsin nuorilta, vaikka voihan kyseessä olla ikäni aiheuttama perspektiiviharha.
Joka tapauksessa voin vaikuttaa, että ainakin minulla on jo kuivat korvantaustat. Vaikka ennen toimittajaopintoja ja toimittajan uraa ehdin tehdä kaikenlaista muuta, suhteellisen lyhyt toimittajaurani käsitti monipuolisesti erilaisia tehtäviä erilaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Ehdin toimia reportterina valtakunnallisessa iltapäivälehdessä, kirjoittaa talousjuttuja, olla paikallislehden reportteri ja sittemmin sen kunnallistoimittaja, toimia lyhyen aikaa erään sanomalehden ulkomaantoimittajan assistenttina, olla radio- ja tv-lehden toimittaja, ase- ja erälehden toimitussihteeri ja lopulta kääntää ja sihteröidä parin yrityslehden ruotsinkielisiä versioita, noin tärkeimmät mainitakseni. Tätä edelsi korkeakoulutasoiset toimittajaopinnot, joiden tuloksena minusta tuli valtiotieteen kandidaatti, pääaineena journalistiikka ja tiedotusoppi. Sisimmältä ammatilliselta identiteetiltäni olen taiteilija, visualisti, konkreettisesti valokuvaaja. Takana on myös vuosia ja vuosia loppuun saattamattomia elokuva- ja tv-alan taideopintoja, työtä valokuvaajana ja äänittäjänä, ja jo erinäisiä hyllymetrejä kaunokirjallisuutta, historiaa, poliittista historiaa jne.
En todellakaan kerro näitä leuhkiakseni, vaan osoittaakseni, että tiedän mistä puhun, silloin kun otan kantaa YLE:n saamelaistoimituksen ja sen päätoimittajan journalistisiin käytäntöihin sellaisina kuin ne ilmenevät lopputuotteista, eli julkaistuista jutuista. Kun en valitettavasti osaa saamea, seuraan ennen kaikkea YLE Sápmin verkkosivuilla julkaistuja suomenkielisiä uutisia.
Journalismin luonteeseen kuuluu, että sitä ei harjoiteta yksityisesti, vaan nimenomaan julkisuudessa, julkisuutta varten, kyse on nimen omaan julkaisutoiminnasta, jossa työn tulokset tarjotaan yleisölle ollen valmiina ottamaan vastaan niistä tulevan palautteen, joka voi olla reilua tai kieroa, asiallista tai epäasiallista. Se on pelin henki. Yleisradion nimi ei sattumalta ole yleisradio.
Erityisesti tavalla taikka toisella poliittisessa journalismissa, mitä saamelaispoliittinen journalismi on, polemiikki ja kritiikki kuuluvat korostetusti kuvaan luonnollisena osana.
Ymmärrän hyvin, että YLE Sápmilla on erityisasemansa ja -tehtävänsä. Kyse onkin nimenomaan siitä, miten se harjoitta näitä tehtäviä silloin kun sen käsittelemillä aiheilla on selkeät poliittiset ulottuvuutensa. Ei kritiikki tällaisista asioista ole "kiusaamista". Mitä tulee painostukseen, toki sellaista on, mutta silloin on kyse painostuksesta yleisesti hyväksyttyjen ammattillisten käytäntöjen suuntaan.
Vetoomuksessa puhutaan saamelaisia kohtaan viime vuosina kasvaneesta "vihapuheesta", joka olisi ollut erityisen kovaa saamelaisen yhteisön keulahahmoja vastaan. Osansa "häirinnästä ja vihapuheesta" ovat vetoomuksen mukaan Yle Sápmin päällikön lisäksi saaneet myös Saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja sekä edelliset puheenjohtajat.
Ymmärrän, että vetoomus kohdistuu osin myös minuun, ja että "vihapuhe" -käsitettä käyttäen on tarkoitus vaientaa myös minun kirjoitteluni saamelaisasioista. Tämän blogin päätoimittajana ja ainoana työntekijänä käytän hyväksi sananvapauttani esittääkseni muutamia näkökohtia.
Olen itse aikaisemmissa kirjoituksissani tässä blogissa todellakin esittänyt perusteltuja näkemyksiäni siitä, miten Pirita Näkkäläjärven johtama YLE:n saamelaistoimitus minun mielestäni poikkeaa vakiintuneista hyvistä journalistisista ammattikäytännöistä, tai niin kuin perinteisesti on ollut tapana sanoa, hyvästä lehtimiestavasta. Ehkä perusteellisin aihetta käsittelevä kirjoitukseni löytyy täältä.
Kysymys on ollut henkilökohtaisesta ammatillisesta arviostani, joka kohdistuu toisen toimittajan journalistiseen työhön, eli on kyse kollegiaalisesta kritiikistä. Olen itse eläkkeellä oleva toimittaja, joten kirjoituksen voi halutessaan nähdä vanhemman kollegan toverillisena ohjauksena nuoremmilleen. Ehkä ei ollut täysin toverillista tehdä ohjaus julkisesti, mutta toisaalta on kyse niin räikeistä ja pinttyneistä toimintatavoista, että arvioin että vähempi ei riitä. Satun näes tietämään, että näihin asioihin on jo toistuvasti yritetty saada korjausta julkisuudelta piilossa, lähestymällä YLE:n vastuullista johtoa. Niin minäkin tein, ja vasta kun en saanut lähettämääni kirjeeseen vastausta, kirjoitin asiasta blogissani.
Julkiselle dialogille asiasta oli toinenkin perustelu. Kun se, mikä arvioni mukaan edusti journalistisesta ammattietiikasta poikkeamista, oli kaikkien nähtävissä, kuultavissa ja luettavissa YLE:n saamelaistoimituksen medioissa, päätin nimenomaan käydä julkista polemiikkia. Kritiikkini julkaisin tässä omassa blogissani, joka on toki lukijamäärältään ja julkisuusarvoltaan huomattavasti vaatimattomampi kuin kritiikkini kohteina olevat julkisen yleisradiotoiminnan mediat.
Antakaa hyvät saamelaiset toimittajakollegat anteeksi, jos setä suhtautuu teihin hetkittäin vähän alentuvasti ja käy neuvomaan. Kyllä te ymmärrätte miksi vanha toimittajasetä tuohtui, viimeistään sitten kun olette itse tulleet tähän ikään. Minun silmissäni näes useimmat saamelaistoimittajat vaikuttavat vielä varsin nuorilta, vaikka voihan kyseessä olla ikäni aiheuttama perspektiiviharha.
Joka tapauksessa voin vaikuttaa, että ainakin minulla on jo kuivat korvantaustat. Vaikka ennen toimittajaopintoja ja toimittajan uraa ehdin tehdä kaikenlaista muuta, suhteellisen lyhyt toimittajaurani käsitti monipuolisesti erilaisia tehtäviä erilaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Ehdin toimia reportterina valtakunnallisessa iltapäivälehdessä, kirjoittaa talousjuttuja, olla paikallislehden reportteri ja sittemmin sen kunnallistoimittaja, toimia lyhyen aikaa erään sanomalehden ulkomaantoimittajan assistenttina, olla radio- ja tv-lehden toimittaja, ase- ja erälehden toimitussihteeri ja lopulta kääntää ja sihteröidä parin yrityslehden ruotsinkielisiä versioita, noin tärkeimmät mainitakseni. Tätä edelsi korkeakoulutasoiset toimittajaopinnot, joiden tuloksena minusta tuli valtiotieteen kandidaatti, pääaineena journalistiikka ja tiedotusoppi. Sisimmältä ammatilliselta identiteetiltäni olen taiteilija, visualisti, konkreettisesti valokuvaaja. Takana on myös vuosia ja vuosia loppuun saattamattomia elokuva- ja tv-alan taideopintoja, työtä valokuvaajana ja äänittäjänä, ja jo erinäisiä hyllymetrejä kaunokirjallisuutta, historiaa, poliittista historiaa jne.
En todellakaan kerro näitä leuhkiakseni, vaan osoittaakseni, että tiedän mistä puhun, silloin kun otan kantaa YLE:n saamelaistoimituksen ja sen päätoimittajan journalistisiin käytäntöihin sellaisina kuin ne ilmenevät lopputuotteista, eli julkaistuista jutuista. Kun en valitettavasti osaa saamea, seuraan ennen kaikkea YLE Sápmin verkkosivuilla julkaistuja suomenkielisiä uutisia.
Journalismin luonteeseen kuuluu, että sitä ei harjoiteta yksityisesti, vaan nimenomaan julkisuudessa, julkisuutta varten, kyse on nimen omaan julkaisutoiminnasta, jossa työn tulokset tarjotaan yleisölle ollen valmiina ottamaan vastaan niistä tulevan palautteen, joka voi olla reilua tai kieroa, asiallista tai epäasiallista. Se on pelin henki. Yleisradion nimi ei sattumalta ole yleisradio.
Erityisesti tavalla taikka toisella poliittisessa journalismissa, mitä saamelaispoliittinen journalismi on, polemiikki ja kritiikki kuuluvat korostetusti kuvaan luonnollisena osana.
Ymmärrän hyvin, että YLE Sápmilla on erityisasemansa ja -tehtävänsä. Kyse onkin nimenomaan siitä, miten se harjoitta näitä tehtäviä silloin kun sen käsittelemillä aiheilla on selkeät poliittiset ulottuvuutensa. Ei kritiikki tällaisista asioista ole "kiusaamista". Mitä tulee painostukseen, toki sellaista on, mutta silloin on kyse painostuksesta yleisesti hyväksyttyjen ammattillisten käytäntöjen suuntaan.
* * *
Vetoomuksessa puhutaan saamelaisia kohtaan viime vuosina kasvaneesta "vihapuheesta", joka olisi ollut erityisen kovaa saamelaisen yhteisön keulahahmoja vastaan. Osansa "häirinnästä ja vihapuheesta" ovat vetoomuksen mukaan Yle Sápmin päällikön lisäksi saaneet myös Saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja sekä edelliset puheenjohtajat.
Tunsinko piston sydämessäni? Eikö saamelaiskäräjien johtaja ole poliittinen toimija? Eikö hän toimi julkisessa toimessa, vaikka ei virkavastuun alainen olekaan? Eikö YLE Sápmin toiminta ole julkista viestintää, luoneteeltaan yhteiskunnallista ja usein suoraan poliittista? Siitäkö ei saisi keskustella? Onko poliittisessa julkisessa kirjoittelussa, jos halutaan, journalismissa, jota minunkin blogini edustaa, kielletty käyttämästä ajoittain kärkeviä ilmaisutapoja? Edes jonkunhan pitää käsitellä saamelaisiakin vallanpitäjiä ja poliitikoita kriittisesti, kun YLE Sápmi, ainoa Suomessa toimiva saamenkielinen media, on ihan itse hiljentänyt itsensä tässä suhteessa, ja jättänyt tämän julkisen toiminnan yleisradiotoimitukselle kuuluvan velvollisuutensa tyystin täyttämättä.
Vetoomuksen allekirjoittajat vaativat, että vihapuheet lopetetaan välittömästi, ja että keskustelua jatketaan rakentavana dialogina.
Vihapuheista en osaa sanoa, minä en sellaisia harrasta. Mitä tulee rakentavaan dialogiin, niin sitähän tässä paraikaa harjoitetaan. Jos minä ja eräät muut kriittiset bloginpitäjät vaikenemme, eli jos meidät hiljennetään, mitä dialogia se on? Se on yksinpuhelua, jota monopoliasemansa turvin käy verovaroin kustannettu YLE Sápmi.
Kun on kyse toiminnasta julkisuudessa ja erityisesti julkisesta toimesta, henkilön ja tämän toiminnan täydellinen erottaminen ei ole mahdollista. Se kuuluu asian luonteeseen, ihminen toimii ja tekee, ja vastaa toiminnastaan paitsi esimiehilleen myös monelle muulle taholle, kullekin taholle eri tavoin.
Jos Pirita Näkkäläjärvelle tosiaan on lähetelty tai jos sosiaalisessa mediassa on kirjoiteltu häneen kohdistuvia asiattomia ja henkilöön meneviä viestejä tai peräti uhkailuja, häpeän niiden kirjoittajien puolesta. Tulee kuitenkin muistaa, että meitä kaikkia on moneksi, ja kultakin voi vaatia vain sen mukaan mitä on annettu; sosiaalisen median tekniset välineet ovat useimpien ulottuvilla, mutta jokainen ei ole kouliintunut välillä sivaltelevan mutta silti tiettyjen rajojen sisällä pitäytyvän polemiikin käymiseen. Eikä tarvitsekaan olla. Jokaisella on omat vahvat puolensa, ja sitten ne vähemmän vahvat. Ammattitoimittajan on ymmärrettävä, että lukija, katsoja tai kuuntelija joka arkityössään käyttää aivan toisenlaisia työkaluja kuin näppäimistöä saattaa muotoilla palautteensa karkeansorttisesti. Olen minäkin aikoinani saanut toimitukseen kirjeitä, joissa on uhattu panna lehden tilaus välittömästi poikki, jos sitä hurri-toimittajaa ei heitetä heti pellolle.
Inhimillisesti katsoen on hyvin surullista ja valitettavaa, että vastuunkantaja ei kestä paineita ja varsinkin ristipaineita vaan kokee ne niin kovasti että sairastuu. En suinkaan ole tilanteelle kylmä, ja toivon YLE Sápmin johtajalle ihmisenä kaikkea hyvää ja ennen kaikkea jaksamista. Olen omilla työpaikoillani nähnyt sen verran monta loppuun palamistapausta, jos siitä on nyt kyse, että tiedän parantumisprosessin olevan hidas. Toimitustyön puuteita ja vikoja ei sairasloma kuitenkaan paranna, eikä tilanne liioin korjaannu tukiadresseilla. Siinä auttaa vain työn laadullisiin heikkouksiin käsiksi käyminen, eikä tulos välttämättä parane miestä tai naista vaihtamalla.
* * *
LIITE
Me haluamme osoittaa tukemme Pirita Näkkäläjärvelle Yle Sápmin aluepäällikkönä. Asemansa vuoksi, Suomen ainoan saamenkielisen median päällikkönä, hän on joutunut systemaattisen ja jatkuvan kiusaamisen sekä poliittisen painostuksen kohteeksi. Toimikautensa aikana Pirita Näkkäläjärvi on ammattitaitoisesti ja kunnianhimoisesti uudistanut ja tuonut Yle Sápmin nykyaikaan tavalla, joka on vaatinut häneltä pyyteetöntä omistautumista työhönsä.
Olemme
huolestuneina seuranneet, miten Pirita Näkkäläjärveä kohtaan hyökätään
päivittäin perättömillä lausumilla sosiaalisessa mediassa, kuten
blogeissa ja keskustelupalstoilla sekä sanomalehdissä. Useiden viestien
henki muistuttaa häirintää ja kiusaamista. Niissä myös julkeasti
kyseenalaistetaan Pirita Näkkäläjärven riippumattomuutta toimittajana,
mikä ei voi olla vaikuttamatta henkiseen ja myös fyysiseen
hyvinvointiin. Räikeimmässä tapauksessa Yle Sápmin uutisoinnin on
väitetty vaikuttaneen henkilön menehtymiseen, mikä on erittäin raskas
syytös. Olemme erittäin huolissamme Pirita Näkkäläjärven jaksamisesta
tässä voimia vievässä työympäristössä.
Häirinnän ja kiusaamisen taustalla vaikuttaisivat olevan saamelaisten oikeudet. Jos joku kokee assimilaation seurauksena menettäneensä yhteytensä saamelaisuuteen, se keskustelu pitäisi käydä Suomen valtion kanssa saamelaisten johtohenkilöiden ja saamelaiskäräjien sijaan.
Häirinnässä ja kiusaamisessa esitetyt väitteet ja näkemykset ovat pääosin vailla todellisuuden pohjaa ja perustuvat joko tahalliseen valheiden levittämiseen tai väärinkäsityksiin. Tavoitteena tuntuu olevan Yle Sápmin, ainoan Suomessa toimivan saamenkielisen median hiljentäminen.
Saamelaisia kohtaan viime vuosina kasvanut vihapuhe on ollut erityisen kovaa saamelaisen yhteisön keulahahmoja vastaan. Osansa häirinnästä ja vihapuheesta ovat Yle Sápmin päällikön lisäksi saaneet myös Saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja sekä edelliset puheenjohtajat.
Vaadimme, että vihapuheet lopetetaan välittömästi, ja että keskustelua jatketaan rakentavana dialogina.
Janne Saijets
Raila Pirinen
Juho Keva, City-Sámit ry
Pentti, Pieski City-Sámit ry
Minna Moshnikoff, City-Sámit ry, Saa’mi Nue’tt
Hanna Helander, City-Sámit ry
Heikki Mustonen, City-Sámit ry
Inka Musta, City-Sámit ry
Mari Korpimäki, City-Sámit ry
Minna Näkkäläjärvi
Erja Morottaja
Mika Laiti
Outi Paadar, Mii ry
Neeta Jääskö
Emmi Nuorgam
Maarit Vuolab
Pauliina Feodoroff
Piia Nuorgam, Mii ry
Mirka Kelahaara, Mii ry
Samuli Näkkälä, Johtti Sápmelaččat pj.
Nils-Henrik Valkeapää
Stina Roos
Ida-Maria Helander, Suoma Sámi Nuorat ry
Marja-Riitta Lukkari
Meeri Ojanperä
Veikko Holmberg
Cealkámuš sámelágádusaid hoavddaid bargoráfi ja persovnnaide čuohci neahttaságastallama loahpaheami bealis
Mii háliidat almmolaččat čájehit, ahte doarjut Pirita Näkkäläjärvi su barggustis Yle Sápmi hoavdan. Posišuvnnas geažil, Suoma áidna sámegielat media hoavdan, son lea juo guhkit áigge systemáhtalaččat givssiduvvon ja deddojuvvon neahttačállosiin. Pirita Näkkäläjärvi čehppodat ja áŋgirvuohta oidno konkrehtalaččat das, mo son lea ođasmahttán ja ovdánahttán Yle Sámi doaimmahusa ja bargovugiid. Dan son lea dahkan iežas fámuid seasttekeahttá.
Mii leat fuolas čuvvon, mo fastit neahtta- ja áviisačállosiin Pirita Näkkäläjärvi beaivválaččat cielahuvvo ja givssiduvvo. Čállosat, main stoaidasit eahpiduvvo Pirita Näkkäläjärvi sorjjasmeahttunvuohta doaimmaheaddjin, eai sáhte leat čuozekeahttá sihke su heakkalaš ja rumašlas veadjimii. Fasttimus čállosis navdojuvvo olbmo jápmán Yle Sápmi ođasdoaimma geažil. Dat lea hui lossa sivaheapmi. Mii leat duođaid fuolas Pirita Näkkäläjärvi veadjimis dákkár lossa ja fámuide čuohci bargobirrasis.
Heađušteami ja givssideami duohkin orrot leamen sápmelaččaid vuoigatvuođat. Juos gii nu dovdá iežás assimilašuvnna geažil manahan oktavuođas sápmelašvuhtii, son galggašii ságastallat áššis Suoma stáhtain sámi njunnožiid ja Sámedikki sajis.
Eahpeáššálaš čállosiin ovdan bukton čuoččuhusaid ja oaiviliid vuođđun leat juogo gáttut dahje iešdáhtolaš giellásat. Ulbmilin orru leamin jaskkodahttit Yle Sámi.
Maŋimuš jagiid áigge vaššiságastallan lea lassánan sápmelaččaid vuostá, erenomáš fasti dat lea leamaš sápmelaččaid njunnošiid vuostá. Yle Sápmi lassin vaši moallan leat maid Sámedikki dálá ságajođiheaddji ja ovddeš ságajođiheaddjit.
Mii gáibidat, ahte vaššičállosat nohket dalánaga ja ahte ságastallan joatkašuvvá áššálaš dialogan.
Janne Saijets
Raila Pirinen
Juho Keva, City-Sámit ry
Pentti, Pieski City-Sámit ry
Minna Moshnikoff, City-Sámit ry, Saa’mi Nue’tt
Hanna Helander, City-Sámit ry
Heikki Mustonen, City-Sámit ry
Inka Musta, City-Sámit ry
Mari Korpimäki, City-Sámit ry
Minna Näkkäläjärvi
Erja Morottaja
Mika Laiti
Outi Paadar, Mii ry
Neeta Jääskö
Emmi Nuorgam
Maarit Vuolab
Pauliina Feodoroff
Piia Nuorgam, Mii ry
Mirka Kelahaara, Mii ry
Samuli Näkkälä, Johtti Sápmelaččat pj.
Nils-Henrik Valkeapää
Stina Roos
Ida-Maria Helander Suoma Sámi nuorat ry
Marja-Riitta Lukkari
Meeri Ojanperä
Veikko Holmberg
Häirinnän ja kiusaamisen taustalla vaikuttaisivat olevan saamelaisten oikeudet. Jos joku kokee assimilaation seurauksena menettäneensä yhteytensä saamelaisuuteen, se keskustelu pitäisi käydä Suomen valtion kanssa saamelaisten johtohenkilöiden ja saamelaiskäräjien sijaan.
Häirinnässä ja kiusaamisessa esitetyt väitteet ja näkemykset ovat pääosin vailla todellisuuden pohjaa ja perustuvat joko tahalliseen valheiden levittämiseen tai väärinkäsityksiin. Tavoitteena tuntuu olevan Yle Sápmin, ainoan Suomessa toimivan saamenkielisen median hiljentäminen.
Saamelaisia kohtaan viime vuosina kasvanut vihapuhe on ollut erityisen kovaa saamelaisen yhteisön keulahahmoja vastaan. Osansa häirinnästä ja vihapuheesta ovat Yle Sápmin päällikön lisäksi saaneet myös Saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja sekä edelliset puheenjohtajat.
Vaadimme, että vihapuheet lopetetaan välittömästi, ja että keskustelua jatketaan rakentavana dialogina.
Janne Saijets
Raila Pirinen
Juho Keva, City-Sámit ry
Pentti, Pieski City-Sámit ry
Minna Moshnikoff, City-Sámit ry, Saa’mi Nue’tt
Hanna Helander, City-Sámit ry
Heikki Mustonen, City-Sámit ry
Inka Musta, City-Sámit ry
Mari Korpimäki, City-Sámit ry
Minna Näkkäläjärvi
Erja Morottaja
Mika Laiti
Outi Paadar, Mii ry
Neeta Jääskö
Emmi Nuorgam
Maarit Vuolab
Pauliina Feodoroff
Piia Nuorgam, Mii ry
Mirka Kelahaara, Mii ry
Samuli Näkkälä, Johtti Sápmelaččat pj.
Nils-Henrik Valkeapää
Stina Roos
Ida-Maria Helander, Suoma Sámi Nuorat ry
Marja-Riitta Lukkari
Meeri Ojanperä
Veikko Holmberg
Cealkámuš sámelágádusaid hoavddaid bargoráfi ja persovnnaide čuohci neahttaságastallama loahpaheami bealis
Mii háliidat almmolaččat čájehit, ahte doarjut Pirita Näkkäläjärvi su barggustis Yle Sápmi hoavdan. Posišuvnnas geažil, Suoma áidna sámegielat media hoavdan, son lea juo guhkit áigge systemáhtalaččat givssiduvvon ja deddojuvvon neahttačállosiin. Pirita Näkkäläjärvi čehppodat ja áŋgirvuohta oidno konkrehtalaččat das, mo son lea ođasmahttán ja ovdánahttán Yle Sámi doaimmahusa ja bargovugiid. Dan son lea dahkan iežas fámuid seasttekeahttá.
Mii leat fuolas čuvvon, mo fastit neahtta- ja áviisačállosiin Pirita Näkkäläjärvi beaivválaččat cielahuvvo ja givssiduvvo. Čállosat, main stoaidasit eahpiduvvo Pirita Näkkäläjärvi sorjjasmeahttunvuohta doaimmaheaddjin, eai sáhte leat čuozekeahttá sihke su heakkalaš ja rumašlas veadjimii. Fasttimus čállosis navdojuvvo olbmo jápmán Yle Sápmi ođasdoaimma geažil. Dat lea hui lossa sivaheapmi. Mii leat duođaid fuolas Pirita Näkkäläjärvi veadjimis dákkár lossa ja fámuide čuohci bargobirrasis.
Heađušteami ja givssideami duohkin orrot leamen sápmelaččaid vuoigatvuođat. Juos gii nu dovdá iežás assimilašuvnna geažil manahan oktavuođas sápmelašvuhtii, son galggašii ságastallat áššis Suoma stáhtain sámi njunnožiid ja Sámedikki sajis.
Eahpeáššálaš čállosiin ovdan bukton čuoččuhusaid ja oaiviliid vuođđun leat juogo gáttut dahje iešdáhtolaš giellásat. Ulbmilin orru leamin jaskkodahttit Yle Sámi.
Maŋimuš jagiid áigge vaššiságastallan lea lassánan sápmelaččaid vuostá, erenomáš fasti dat lea leamaš sápmelaččaid njunnošiid vuostá. Yle Sápmi lassin vaši moallan leat maid Sámedikki dálá ságajođiheaddji ja ovddeš ságajođiheaddjit.
Mii gáibidat, ahte vaššičállosat nohket dalánaga ja ahte ságastallan joatkašuvvá áššálaš dialogan.
Janne Saijets
Raila Pirinen
Juho Keva, City-Sámit ry
Pentti, Pieski City-Sámit ry
Minna Moshnikoff, City-Sámit ry, Saa’mi Nue’tt
Hanna Helander, City-Sámit ry
Heikki Mustonen, City-Sámit ry
Inka Musta, City-Sámit ry
Mari Korpimäki, City-Sámit ry
Minna Näkkäläjärvi
Erja Morottaja
Mika Laiti
Outi Paadar, Mii ry
Neeta Jääskö
Emmi Nuorgam
Maarit Vuolab
Pauliina Feodoroff
Piia Nuorgam, Mii ry
Mirka Kelahaara, Mii ry
Samuli Näkkälä, Johtti Sápmelaččat pj.
Nils-Henrik Valkeapää
Stina Roos
Ida-Maria Helander Suoma Sámi nuorat ry
Marja-Riitta Lukkari
Meeri Ojanperä
Veikko Holmberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti