Valtioneuvosto
on 10.12.2015 saamelaiskäräjälain 10§ 1. momentin mukaisesti määrännyt tänä
vuonna suoritetuissa saamelaiskäräjävaaleissa valituiksi tulleet henkilöt
saamelaiskäräjien jäseniksi ja varajäseniksi 1.1.2016 alkavaksi
nelivuotiskaudeksi.
Mikäli
vaalit uusitaan, niin kuin vanha saamelaiskäräjien hallitus on päättänyt,
valtioneuvosto määrää aikanaan uudet käräjäedustajat uusintavaalien tulosten
perusteella. Uudet edustajat määrätään kuitenkin tehtäviinsä vasta kun
mahdollisten uusintavaalien tulos on saanut lainvoiman. Lainvoiman päätös
saavuttaa, kun sen valitusaika on kulunut umpeen ilman että valituksia on
tehty, tai kun päätökseen kohdistuvat valitukset on ratkaistu korkeimmassa
oikeusasteessa.
Valtioneuvoston
päätös perustuu saamelaiskäräjien vaalilautakunnan valtioneuvostolle tekemään
lainmukaiseen ilmoitukseen siitä, ketkä ovat tulleet valituiksi vuoden 2015
vaalien tulosten perusteella. Vaalilautakunnan ilmoitus perustuu sen 7.10.2015
tekemään päätökseen jossa lautakunta vahvisti vaalien tulokset. Saamelaiskäräjälain
39 §:n mukaan vaalilautakunnan on vahvistettava vaalien tulos kolmantena
päivänä ääntenlaskennan aloittamisesta, minkä jälkeen vaalien tulos on
välittömästi ilmoitettava valtioneuvostolle.
Valtioneuvosto toteaa päätöksessään, että vaalilautakunnan päätös ei ole lainavoimainen. Tämä selittynee sillä, että vaalilautakunnan toiminnan lainmukaisuuteen liittyviä valituksia on vireillä eli ratkaisematta. Eri tietolähteiden mukaan viisi tai kymmenen äänioikeutettua henkilöä teki kukin erikseen saamelaiskäräjien hallitukselle oikaisupyynnön vaalilautakunnan päätöksestä. Eroavat tiedot valittajien ja valitusten määrästä voi selittyä sillä, että osa valittajista on voinut tehdä valituksensa yhdessä. Joka tapauksessa keskenään samansuuntaisten oikaisupyyntöjen keskeisin perustelu oli, että vaalilautakunta olisi toiminut laittomasti ottaessaan vaaliluetteloon 93 uutta henkilöä sen jälkeen, kun lautakunta oli jo todennut vaaliluettelon lainvoimaiseksi. Vaalilautakunta oli itse alun perin päättänyt että se ei ota määrättyjä vaaliluetteloon hakijoita sillä perusteella, että nämä eivät ole lain tarkoittamia saamelaisia. Tämän päätöksen saamelaiskäräjien hallitus oli pysyttänyt voimassa. Osa hylätyistä hakijoista valitti tästä saamelaiskäräjien päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hylkäsi osan valituksista, mutta 93 valittajan kohdalla päätökseksi tuli että heidät tulee ottaa vaaliluetteloon. Vaalilautakunta toimi tämän mukaisesti.
Valtioneuvosto toteaa päätöksessään, että vaalilautakunnan päätös ei ole lainavoimainen. Tämä selittynee sillä, että vaalilautakunnan toiminnan lainmukaisuuteen liittyviä valituksia on vireillä eli ratkaisematta. Eri tietolähteiden mukaan viisi tai kymmenen äänioikeutettua henkilöä teki kukin erikseen saamelaiskäräjien hallitukselle oikaisupyynnön vaalilautakunnan päätöksestä. Eroavat tiedot valittajien ja valitusten määrästä voi selittyä sillä, että osa valittajista on voinut tehdä valituksensa yhdessä. Joka tapauksessa keskenään samansuuntaisten oikaisupyyntöjen keskeisin perustelu oli, että vaalilautakunta olisi toiminut laittomasti ottaessaan vaaliluetteloon 93 uutta henkilöä sen jälkeen, kun lautakunta oli jo todennut vaaliluettelon lainvoimaiseksi. Vaalilautakunta oli itse alun perin päättänyt että se ei ota määrättyjä vaaliluetteloon hakijoita sillä perusteella, että nämä eivät ole lain tarkoittamia saamelaisia. Tämän päätöksen saamelaiskäräjien hallitus oli pysyttänyt voimassa. Osa hylätyistä hakijoista valitti tästä saamelaiskäräjien päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hylkäsi osan valituksista, mutta 93 valittajan kohdalla päätökseksi tuli että heidät tulee ottaa vaaliluetteloon. Vaalilautakunta toimi tämän mukaisesti.
Saamelaiskäräjien
hallitus päätti 18.11.2015 hyväksyä sille tehdyt oikaisupyynnöt, joiden mukaan
vaalilautakunta olisi toiminut laittomasti noudattaessaan KHO:n päätöstä. Koska
vaalilautakunnan väitetty laittomuus oli vaikuttanut vaalien tulokseen, eikä
tulos ollut oikaistavissa, saamelaiskäräjien hallitus päätti määrätä vuoden
2015 vaalit uudelleen toimitettaviksi. Tämäkään päätös ei ole lainvoimainen
johtuen siihen kohdistuvista valituksista. KHO:ssa katsotaan tiettävästi että valitusaika umpeutuu 23.12.2015.
Se,
että valtioneuvosto on määrännyt mahdollisesti uusittaviksi menevissä vaaleissa
valitut henkilöt saamelaiskäräjien jäseniksi vuodenvaihteesta alkaen, selittyy saamelaiskäräjälain
40§b:llä. Tämän lainkohdan mukaisesti kumotuissa vaaleissa valituiksi tulleet
saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet pysyvät tehtävissään, kunnes
uusittavien vaalien tulos on vahvistettu ja valtioneuvosto on tuloksen
mukaisesti määrännyt heidän tilalleen uudet saamelaiskäräjien jäsenet
tehtäviinsä. Saamelaiskäräjien hallituksen päätös vaalien uusimisesta ei siis
ole estänyt valtioneuvostoa määräämästä vaaleissa valittuja edustajia tehtäviinsä.
Valtioneuvoston
päätös löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Päätöksessä on linkki siihen liittyvän esitysmuistioon.
Päätöksessä on linkki siihen liittyvän esitysmuistioon.
Mitä tästä eteenpäin?
Saamelaiskäräjien hallituksen vaalien tulosta koskevasta päätöksestä ja vaalien uusimispäätöksestä on mahdollista
valittaa. YLESápmin mukaan KHO:lle oli 17.12.2015 mennessä tullut 26 valitusta. Osa valituksista oli usemman henkilön tekemä.
KHO:n
ratkaisut vaalien uusintapäätöstä koskeviin valituksiin voivat johtaa tilanteen
asettumiseen ainakin vuoden 2015 vaaleissa valittujen edustajien osalta. KHO
voi päätyä siihen, että saamelaiskäräjälain 40 §:n 4 momentissa olevan säädöksen
vaalien uusimisesta, jos vaalien tulos ei ole
oikaistavissa, on ymmärrettävä liittyvän sitä edeltävään 3 momenttiin jossa
puhutaan jo muutoksenhausta saamelaiskäräjien hallituksen vaalien tulosta
koskeviin päätöksiin. Tällöin KHO voisi katsoa,
että päätösvalta vaalien uusimisesta ei kuulu saamelaiskäräjien hallitukselle,
vaan 3 momentissa mainitulle valtioneuvostolle. Vaihtoehtona, tai edellisen
lisäksi, KHO voi päätyä siihen että saamelaiskäräjien hallituksen päätös vaalien
peruuttamisesta ei ole perustunut kestäviin perusteluihin. Molemmissa
tapauksissa tulos voi olla, että uusintavaalihanke raukeaa, ja nyt tehtäviinsä
asetetut edustajat aloittavat toimintansa ja jatkavat sitä normaalisti.
Uusien,
vuoden 201 vaaleissa valittujen ja valtioneuvoston tehtäväänsä asettaneiden
saamelaiskäräjäedustajien on määrä kokoontua vuoden 2016 puolella.
Järjestäytymiseen liittyy uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, muiden
hallitusjäsenten ja mm uuden vaalilautakunnan vaalinta. Uusien käräjien ensimmäisen kokouksen ajankohdasta päättää vanha hallitus.
Uudella
hallituksella, joka edustaa saamelaiskäräjiä, saattaa olla mahdollisuus
peruuttaa vanhan hallituksen päätös vaalien uusimisesta, mikäli se katsoo viisaimmaksi tehdä tällaisen päätöksen.
Kannunvalannan
puolelle siirtyen voimme todeta, että vanhat saamelaiskäräjäedustajat
menettävät valtuutuksensa vuodenvaihteessa. Siihen mennessä heillä on
muodollinen valtuutus dramaattisiinkin päätöksiin – joista kuitenkin voi
valittaa. Vuodenvaihteen jälkeen vanhoille edustajille jää vielä mahdollisuus
jatkaa toimintaansa kapinakäräjinä, josta luultavasti tulisi kuitenkin
kapinatynkäkäräjät, koska kaikki edustajat tuskin lähtisivät tällaiseen mukaan
– ja onhan osa heistä valittu uudestaan vuoden 2015 vaaleissa.
Yksi
ajateltavissa oleva vaihtoehto on, että vanhan hallituksen
vaalienuusimispäätöstä tekemässä olleet ja sitä kannattavat, vuoden vaihteessa
tehtäviinsä astuvat edustajat jatkavat obstruktiotaan eli mielenosoituksellista
hanttiin panemistaan. Tämä voisi tapahtua boikotoimalla tavalla tai toisella uuden
saamelaiskäräjien työn käynnistymistä tai toimintaa, vaikkapa siihen asti, että
uusintavaalit – jos sellaiset tulee – on suoritettu. Jos saamelaiskäräjien
toiminta ylipäätänsä lähtisi käyntiin ilman kieltäytyjiä tai jarruttajia, ilman
heitä toimivien tynkäkäräjien osa ei olisi kiitettävä, ja seuraukset olisivat
monella tapaa hankalat. Vaalilautakunta lienee valittava, mutta
saamelaiskäräjälain 13 § mukaan vaalivuonna toimivan hallituksen puheenjohtaja,
kaksi varapuheenjohtajaa ja muut hallituksen jäsenet jatkavat kuitenkin
tehtävässään siihen asti, kunnes uusi hallitus on vaalien jälkeen valittu.
Pahimmassa tapauksessa maassa on pian kaksi saamelaiskäräjähallitusta, mutta
tuskinpa kuitenkaan.
Jos KHO päättää että vaaleja ei uusita, vuoden 2015 vaaleissa edustajiksi valituilla hanttiinpanijoilla on edessään päätös siitä osallistuvatko he käräjien toimintaan vai pitävätkö he kiinni siitä että heidät on valittu laittomissa vaaleissa,
Jos KHO päättää että vaaleja ei uusita, vuoden 2015 vaaleissa edustajiksi valituilla hanttiinpanijoilla on edessään päätös siitä osallistuvatko he käräjien toimintaan vai pitävätkö he kiinni siitä että heidät on valittu laittomissa vaaleissa,
Äänioikeus mahdollisissa
uusittavissa vaaleissa
uusittavissa vaaleissa
Lopuksi vielä selvyyden vuoksi muutama sana siitä,
saavatko KHO:n saamelaisiksi toteamat 93 henkilöä äänestää mahdollisissa
uusintavaaleissa.
Määrätessään 18.11.2015 että vaalit uusitaan, saamelaiskäräjien hallitus päätti että uusintavaalit
suoritetaan käyttäen vaalilautakunnan 20.8.2015 lainvoimaiseksi toteamaan
vaaliluetteloa, josta puuttuu KHO:n vaaliluetteloon otettavaksi määräämät 93
henkilöä. Tämä on paikoin ymmärretty niin, että näillä henkilöillä ei olisi
mahdollista äänestää uusintavaaleissa koska heidän nimensä puuttuu mainitusta
vaaliluettelosta. Saamelaiskäräjälain 26d § perusteella henkilölle, joka ennen
ääntenlaskennan aloittamista esittää vaalilautakunnalle tai vaalipäivänä
vaalitoimikunnalle korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen äänioikeudestaan, on kuitenkin
varattava tilaisuus saada vaaliasiakirjat ja äänestää, vaikka häntä ei olisi
merkitty etukäteen vaaliluetteloon. KHO:n päätös on esitettävä mieluiten
alkuperäisenä, ja alkuperäinen päätös tai sen oikeaksi
todistettu jäljennös on luovutettava vaalilautakunnalle vaaliluetteloon asiasta
tehtävää merkintää varten. Jätetystä asiakirjasta lienee mahdollista pyytää
vastaanottokuittaus lautakunnalta.
Yllä olevaan voi
piillä myös selitys vaalilautakunnan tekemäksi väitettyyn ”laittomuuteen”, joka
oli keskeinen perustelu saamelaiskäräjien hallituksen määrätessä vaalit uusittavaksi.
Olisiko todella
tapahtunut niin, että vaalilautakunta on ymmärtänyt että KHO:n vaaliluetteloon
merkittäviksi määrätyt henkilöt on merkittävä luetteloon heti kun lautakunta
saa KHO:n päätöksestä tiedon? Tällainen tulkinta KHO.n päätöksen sanamuodosta ei ole mitenkään päätön, vaan päinvastoin aivan normaalijärjen mukainen.
Ja olisiko niin,
että lainsäätäjä ja KHO ovat ymmärtäneet asian karvan verran toisin niin, että merkitsemisen oli
määrä tapahtua vasta kun uusi äänioikeutettu esittää KHO:n päätöksen
saamelaiskäräjälain 26d § mukaisesti ennen ääntenlaskennan
aloittamista vaalilautakunnalle tai vaalipäivänä vaalitoimikunnalle.
Vaikka ei muodollisesti niin asiallisesti ottaen,
oikeudellisen ja vaalimatemaattisen vaikutuksen kannalta, on yhdentekevää
merkitseekö vaalilautakunta KHO:lta äänestysoikeuden saaneen henkilön vaaliluetteloon
hyvissä ajoissa ennen äänestystä, vaiko vasta 26d § mukaisesti.
Itse
asiassa 26d §:ssä ei aseteta aikarajoja sille, kuinka kauan etukäteen
henkilö voi esittää itseään kokevan KHO:n päätöksen vaalilautakunnalle, kunhan
se tapahtuu ennen ääntenlaskun aloittamista. 26d § 2. momentista ilmenee,
että vaalilautakunnan on tehtävä asiasta eli henkilön äänioikeudesta merkintä
vaaliluetteloon. Jos saamelaiskäräjien vuoden 2015 vaalilautakunta on näin
menetellyt, sen ainoaksi muotovirheeksi jää tältä osin, että merkintä
vaaliluetteloon on tehty ilman, että henkilö on itse esittänyt KHO:n päätöksen
äänioikeudestaan. Toisin sanoen, että lautakunta olisi tehnyt merkinnän
pelkästään KHO:n päätöksen perusteella. Muotovirhe jää tällöin erinomaisen
vähäiseksi, eikä sillä ole voinut olla vaikutusta vaalien lopputulokseen. Jos
henkilö taas on toimittanut itseään koskevan KHO:n päätöksen vaalilautakunnan
tietoon ja lautakunta on tehnyt merkintään vaaliluetteloon tällä perusteella,
ei minkäänlaista virhettä, sen enempää asia- kuin muotovirhettä, liene
tapahtunut. Silloin on ollut kyse vain saamelaispoliittisesta tulkintariidasta
siitä, kenet on yksittäistapauksessa katsottava saamelaiseksi, ja tällöin lain
mukaan KHO:n kanta on lopullinen ja sen seuraaminen ei ainoastaan laillinen
oikeus vaan myös laillinen velvollisuus. Näin, vaikka kuinka olisi eri mieltä
KHO:n kanssa ja vaikka sen kanta, arkikielellä ilmaisten, kuinka jurppisi.
Näin, mikäli halutaan pysyä järjestyneen yhteiskunnan kuvioissa. Kapinat on
sitten erikseen.
Vaan ehkäpä saamelaiskäräjien vaalien siirtämiseksi esittämä laittomuusperuste ei piilekään siinä, että vaalilautakunta on mennyt korjailemaan jo kerran lainvoimaiseksi toteamaansa vaaliluetteloa, jota saamelaiskäräjälain mukaan on todellakin "sellaisenaan noudatettava"? Jospa laittomuusväite tarkoittaa, että vaalilautakunta menetteli laittomasti salliessaan ylipäätänsä noiden 93 henkilön äänestää, täysin riippumatta siitä rustattiinko heidän nimensä jo lainvoiman saavuttaneeseen vaaliluetteloon? Arvaten mistä sylttytehtaasta on lähtöisin ajatus oikaisupäätöksistä, niiden hyväksymisestä saamelaiskäräjien hallituksen toimesta ja vaalien uusinnasta, tämä ei olisi mitenkään yllättävää, vaan täydessä sopusoinnussa käräjähallituksen päätöksessään esittämien muiden perusteluiden kanssa. Jos KHO päättää että vaaleja ei uusita, ja hanttiinpanoa kannattavat edustajat nöyrtyvät toimimaan saamelaiskäräjillä, sylttytehdas on päässyt tavoitteeseeseensa ja saanut haluamansa: tapauksen Suomen saamelaiskäräjät vastaan Suomen valtio, jonka sylttytehdas ja saamelaiskäräjät voivat viedä YK:n elimiin.
Vaan ehkäpä saamelaiskäräjien vaalien siirtämiseksi esittämä laittomuusperuste ei piilekään siinä, että vaalilautakunta on mennyt korjailemaan jo kerran lainvoimaiseksi toteamaansa vaaliluetteloa, jota saamelaiskäräjälain mukaan on todellakin "sellaisenaan noudatettava"? Jospa laittomuusväite tarkoittaa, että vaalilautakunta menetteli laittomasti salliessaan ylipäätänsä noiden 93 henkilön äänestää, täysin riippumatta siitä rustattiinko heidän nimensä jo lainvoiman saavuttaneeseen vaaliluetteloon? Arvaten mistä sylttytehtaasta on lähtöisin ajatus oikaisupäätöksistä, niiden hyväksymisestä saamelaiskäräjien hallituksen toimesta ja vaalien uusinnasta, tämä ei olisi mitenkään yllättävää, vaan täydessä sopusoinnussa käräjähallituksen päätöksessään esittämien muiden perusteluiden kanssa. Jos KHO päättää että vaaleja ei uusita, ja hanttiinpanoa kannattavat edustajat nöyrtyvät toimimaan saamelaiskäräjillä, sylttytehdas on päässyt tavoitteeseeseensa ja saanut haluamansa: tapauksen Suomen saamelaiskäräjät vastaan Suomen valtio, jonka sylttytehdas ja saamelaiskäräjät voivat viedä YK:n elimiin.
Meillä oli äänestyspaikalla mukana sekä alkuperäinen KHO:lta tullut päätös että kopio vaalilautakunnalle annettavaksi, mutta he eivät niitä vastaanottaneet ja annettiin äänestää. Olimme nimittäin perehtyneet Saamelaiskäräjälakiin ennen äänestystä ja halusimme toimia ns. varman päälle
VastaaPoistaTämä voisi puhua sen puolesta että vaalilautakunta oli omatoimisesti merkinnyt teidät vaaliluetteloon saatuaan luettavakseen KHO:n päätöksen muuta tietä.
VastaaPoista