Uudet käräjäedustajat tehtäviinsä

Valtioneuvosto on 10.12.2015 saamelaiskäräjälain 10§ 1. momentin mukaisesti määrännyt tänä vuonna suoritetuissa saamelaiskäräjävaaleissa valituiksi tulleet henkilöt saamelaiskäräjien jäseniksi ja varajäseniksi 1.1.2016 alkavaksi nelivuotiskaudeksi.

Mikäli vaalit uusitaan, niin kuin vanha saamelaiskäräjien hallitus on päättänyt, valtioneuvosto määrää aikanaan uudet käräjäedustajat uusintavaalien tulosten perusteella. Uudet edustajat määrätään kuitenkin tehtäviinsä vasta kun mahdollisten uusintavaalien tulos on saanut lainvoiman. Lainvoiman päätös saavuttaa, kun sen valitusaika on kulunut umpeen ilman että valituksia on tehty, tai kun päätökseen kohdistuvat valitukset on ratkaistu korkeimmassa oikeusasteessa.

Valtioneuvoston päätös perustuu saamelaiskäräjien vaalilautakunnan valtioneuvostolle tekemään lainmukaiseen ilmoitukseen siitä, ketkä ovat tulleet valituiksi vuoden 2015 vaalien tulosten perusteella. Vaalilautakunnan ilmoitus perustuu sen 7.10.2015 tekemään päätökseen jossa lautakunta vahvisti vaalien tulokset. Saamelaiskäräjälain 39 §:n mukaan vaalilautakunnan on vahvistettava vaalien tulos kolmantena päivänä ääntenlaskennan aloittamisesta, minkä jälkeen vaalien tulos on välittömästi ilmoitettava valtioneuvostolle. 

Valtioneuvosto toteaa päätöksessään, että vaalilautakunnan päätös ei ole lainavoimainen. Tämä selittynee sillä, että vaalilautakunnan toiminnan lainmukaisuuteen liittyviä valituksia on vireillä eli ratkaisematta. Eri tietolähteiden mukaan viisi tai kymmenen äänioikeutettua henkilöä teki kukin erikseen saamelaiskäräjien hallitukselle oikaisupyynnön vaalilautakunnan päätöksestä. Eroavat tiedot valittajien ja valitusten määrästä voi selittyä sillä, että osa valittajista on voinut tehdä valituksensa yhdessä. Joka tapauksessa keskenään samansuuntaisten oikaisupyyntöjen keskeisin perustelu oli, että vaalilautakunta olisi toiminut laittomasti ottaessaan vaaliluetteloon 93 uutta henkilöä sen jälkeen, kun lautakunta oli jo todennut vaaliluettelon lainvoimaiseksi. Vaalilautakunta oli itse alun perin päättänyt että se ei ota määrättyjä vaaliluetteloon hakijoita sillä perusteella, että nämä eivät ole lain tarkoittamia saamelaisia. Tämän päätöksen saamelaiskäräjien hallitus oli pysyttänyt voimassa. Osa hylätyistä hakijoista valitti tästä saamelaiskäräjien päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hylkäsi osan valituksista, mutta 93 valittajan kohdalla päätökseksi tuli että heidät tulee ottaa vaaliluetteloon. Vaalilautakunta toimi tämän mukaisesti.

Saamelaiskäräjien hallitus päätti 18.11.2015 hyväksyä sille tehdyt oikaisupyynnöt, joiden mukaan vaalilautakunta olisi toiminut laittomasti noudattaessaan KHO:n päätöstä. Koska vaalilautakunnan väitetty laittomuus oli vaikuttanut vaalien tulokseen, eikä tulos ollut oikaistavissa, saamelaiskäräjien hallitus päätti määrätä vuoden 2015 vaalit uudelleen toimitettaviksi. Tämäkään päätös ei ole lainvoimainen johtuen siihen kohdistuvista valituksista. KHO:ssa katsotaan tiettävästi että valitusaika umpeutuu 23.12.2015.

Se, että valtioneuvosto on määrännyt mahdollisesti uusittaviksi menevissä vaaleissa valitut henkilöt saamelaiskäräjien jäseniksi vuodenvaihteesta alkaen, selittyy saamelaiskäräjälain 40§b:llä. Tämän lainkohdan mukaisesti kumotuissa vaaleissa valituiksi tulleet saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet pysyvät tehtävissään, kunnes uusittavien vaalien tulos on vahvistettu ja valtioneuvosto on tuloksen mukaisesti määrännyt heidän tilalleen uudet saamelaiskäräjien jäsenet tehtäviinsä. Saamelaiskäräjien hallituksen päätös vaalien uusimisesta ei siis ole estänyt valtioneuvostoa määräämästä vaaleissa valittuja edustajia tehtäviinsä.

Valtioneuvoston päätös löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Päätöksessä on linkki siihen liittyvän esitysmuistioon.

Mitä tästä eteenpäin?

Saamelaiskäräjien hallituksen vaalien tulosta koskevasta päätöksestä ja vaalien uusimispäätöksestä on mahdollista valittaa. YLESápmin mukaan KHO:lle oli 17.12.2015 mennessä tullut 26 valitusta. Osa valituksista oli usemman henkilön tekemä.

KHO:n ratkaisut vaalien uusintapäätöstä koskeviin valituksiin voivat johtaa tilanteen asettumiseen ainakin vuoden 2015 vaaleissa valittujen edustajien osalta. KHO voi päätyä siihen, että saamelaiskäräjälain 40 §:n 4 momentissa olevan säädöksen vaalien uusimisesta, jos vaalien tulos ei ole oikaistavissa, on ymmärrettävä liittyvän sitä edeltävään 3 momenttiin jossa puhutaan jo muutoksenhausta saamelaiskäräjien hallituksen vaalien tulosta koskeviin päätöksiin.  Tällöin KHO voisi katsoa, että päätösvalta vaalien uusimisesta ei kuulu saamelaiskäräjien hallitukselle, vaan 3 momentissa mainitulle valtioneuvostolle. Vaihtoehtona, tai edellisen lisäksi, KHO voi päätyä siihen että saamelaiskäräjien hallituksen päätös vaalien peruuttamisesta ei ole perustunut kestäviin perusteluihin. Molemmissa tapauksissa tulos voi olla, että uusintavaalihanke raukeaa, ja nyt tehtäviinsä asetetut edustajat aloittavat toimintansa ja jatkavat sitä normaalisti.

Uusien, vuoden 201 vaaleissa valittujen ja valtioneuvoston tehtäväänsä asettaneiden saamelaiskäräjäedustajien on määrä kokoontua vuoden 2016 puolella. Järjestäytymiseen liittyy uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, muiden hallitusjäsenten ja mm uuden vaalilautakunnan vaalinta. Uusien käräjien ensimmäisen kokouksen ajankohdasta päättää vanha hallitus.

Uudella hallituksella, joka edustaa saamelaiskäräjiä, saattaa olla mahdollisuus peruuttaa vanhan hallituksen päätös vaalien uusimisesta, mikäli se katsoo viisaimmaksi tehdä tällaisen päätöksen.

Kannunvalannan puolelle siirtyen voimme todeta, että vanhat saamelaiskäräjäedustajat menettävät valtuutuksensa vuodenvaihteessa. Siihen mennessä heillä on muodollinen valtuutus dramaattisiinkin päätöksiin – joista kuitenkin voi valittaa. Vuodenvaihteen jälkeen vanhoille edustajille jää vielä mahdollisuus jatkaa toimintaansa kapinakäräjinä, josta luultavasti tulisi kuitenkin kapinatynkäkäräjät, koska kaikki edustajat tuskin lähtisivät tällaiseen mukaan – ja onhan osa heistä valittu uudestaan vuoden 2015 vaaleissa.

Yksi ajateltavissa oleva vaihtoehto on, että vanhan hallituksen vaalienuusimispäätöstä tekemässä olleet ja sitä kannattavat, vuoden vaihteessa tehtäviinsä astuvat edustajat jatkavat obstruktiotaan eli mielenosoituksellista hanttiin panemistaan. Tämä voisi tapahtua boikotoimalla tavalla tai toisella uuden saamelaiskäräjien työn käynnistymistä tai toimintaa, vaikkapa siihen asti, että uusintavaalit – jos sellaiset tulee – on suoritettu. Jos saamelaiskäräjien toiminta ylipäätänsä lähtisi käyntiin ilman kieltäytyjiä tai jarruttajia, ilman heitä toimivien tynkäkäräjien osa ei olisi kiitettävä, ja seuraukset olisivat monella tapaa hankalat. Vaalilautakunta lienee valittava, mutta saamelaiskäräjälain 13 § mukaan vaalivuonna toimivan hallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja muut hallituksen jäsenet jatkavat kuitenkin tehtävässään siihen asti, kunnes uusi hallitus on vaalien jälkeen valittu. Pahimmassa tapauksessa maassa on pian kaksi saamelaiskäräjähallitusta, mutta tuskinpa kuitenkaan.

Jos KHO päättää että vaaleja ei uusita, vuoden 2015 vaaleissa edustajiksi valituilla hanttiinpanijoilla on edessään päätös siitä osallistuvatko he käräjien toimintaan vai pitävätkö he kiinni siitä että heidät on valittu laittomissa vaaleissa,

Äänioikeus mahdollisissa
uusittavissa vaaleissa

Lopuksi vielä selvyyden vuoksi muutama sana siitä, saavatko KHO:n saamelaisiksi toteamat 93 henkilöä äänestää mahdollisissa uusintavaaleissa.

Määrätessään 18.11.2015 että vaalit uusitaan, saamelaiskäräjien hallitus päätti että uusintavaalit suoritetaan käyttäen vaalilautakunnan 20.8.2015 lainvoimaiseksi toteamaan vaaliluetteloa, josta puuttuu KHO:n vaaliluetteloon otettavaksi määräämät 93 henkilöä. Tämä on paikoin ymmärretty niin, että näillä henkilöillä ei olisi mahdollista äänestää uusintavaaleissa koska heidän nimensä puuttuu mainitusta vaaliluettelosta. Saamelaiskäräjälain 26d § perusteella henkilölle, joka ennen ääntenlaskennan aloittamista esittää vaalilautakunnalle tai vaalipäivänä vaalitoimikunnalle korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen äänioikeudestaan, on kuitenkin varattava tilaisuus saada vaaliasiakirjat ja äänestää, vaikka häntä ei olisi merkitty etukäteen vaaliluetteloon. KHO:n päätös on esitettävä mieluiten alkuperäisenä, ja alkuperäinen päätös tai sen oikeaksi todistettu jäljennös on luovutettava vaalilautakunnalle vaaliluetteloon asiasta tehtävää merkintää varten. Jätetystä asiakirjasta lienee mahdollista pyytää vastaanottokuittaus lautakunnalta.

Yllä olevaan voi piillä myös selitys vaalilautakunnan tekemäksi väitettyyn ”laittomuuteen”, joka oli keskeinen perustelu saamelaiskäräjien hallituksen määrätessä vaalit uusittavaksi.

Olisiko todella tapahtunut niin, että vaalilautakunta on ymmärtänyt että KHO:n vaaliluetteloon merkittäviksi määrätyt henkilöt on merkittävä luetteloon heti kun lautakunta saa KHO:n päätöksestä tiedon? Tällainen tulkinta KHO.n päätöksen sanamuodosta ei ole mitenkään päätön, vaan päinvastoin aivan normaalijärjen mukainen.

Ja olisiko niin, että lainsäätäjä ja KHO ovat ymmärtäneet asian karvan verran toisin niin, että merkitsemisen oli määrä tapahtua vasta kun uusi äänioikeutettu esittää KHO:n päätöksen saamelaiskäräjälain 26d § mukaisesti ennen ääntenlaskennan aloittamista vaalilautakunnalle tai vaalipäivänä vaalitoimikunnalle.

Vaikka ei muodollisesti niin asiallisesti ottaen, oikeudellisen ja vaalimatemaattisen vaikutuksen kannalta, on yhdentekevää merkitseekö vaalilautakunta KHO:lta äänestysoikeuden saaneen henkilön vaaliluetteloon hyvissä ajoissa ennen äänestystä, vaiko vasta 26d § mukaisesti.

Itse asiassa 26d §:ssä ei aseteta aikarajoja sille, kuinka kauan etukäteen henkilö voi esittää itseään kokevan KHO:n päätöksen vaalilautakunnalle, kunhan se tapahtuu ennen ääntenlaskun aloittamista. 26d § 2. momentista ilmenee, että vaalilautakunnan on tehtävä asiasta eli henkilön äänioikeudesta merkintä vaaliluetteloon. Jos saamelaiskäräjien vuoden 2015 vaalilautakunta on näin menetellyt, sen ainoaksi muotovirheeksi jää tältä osin, että merkintä vaaliluetteloon on tehty ilman, että henkilö on itse esittänyt KHO:n päätöksen äänioikeudestaan. Toisin sanoen, että lautakunta olisi tehnyt merkinnän pelkästään KHO:n päätöksen perusteella. Muotovirhe jää tällöin erinomaisen vähäiseksi, eikä sillä ole voinut olla vaikutusta vaalien lopputulokseen. Jos henkilö taas on toimittanut itseään koskevan KHO:n päätöksen vaalilautakunnan tietoon ja lautakunta on tehnyt merkintään vaaliluetteloon tällä perusteella, ei minkäänlaista virhettä, sen enempää asia- kuin muotovirhettä, liene tapahtunut. Silloin on ollut kyse vain saamelaispoliittisesta tulkintariidasta siitä, kenet on yksittäistapauksessa katsottava saamelaiseksi, ja tällöin lain mukaan KHO:n kanta on lopullinen ja sen seuraaminen ei ainoastaan laillinen oikeus vaan myös laillinen velvollisuus. Näin, vaikka kuinka olisi eri mieltä KHO:n kanssa ja vaikka sen kanta, arkikielellä ilmaisten, kuinka jurppisi. Näin, mikäli halutaan pysyä järjestyneen yhteiskunnan kuvioissa. Kapinat on sitten erikseen.

Vaan ehkäpä saamelaiskäräjien vaalien siirtämiseksi esittämä laittomuusperuste ei piilekään siinä, että vaalilautakunta on mennyt korjailemaan jo kerran lainvoimaiseksi toteamaansa vaaliluetteloa, jota saamelaiskäräjälain mukaan on todellakin "sellaisenaan noudatettava"? Jospa laittomuusväite tarkoittaa, että vaalilautakunta menetteli laittomasti salliessaan ylipäätänsä noiden 93 henkilön äänestää, täysin riippumatta siitä rustattiinko heidän nimensä jo lainvoiman saavuttaneeseen vaaliluetteloon? Arvaten mistä sylttytehtaasta on lähtöisin ajatus oikaisupäätöksistä, niiden hyväksymisestä saamelaiskäräjien hallituksen toimesta ja vaalien uusinnasta, tämä ei olisi mitenkään yllättävää, vaan täydessä sopusoinnussa käräjähallituksen päätöksessään esittämien muiden perusteluiden kanssa. Jos KHO päättää että vaaleja ei uusita, ja hanttiinpanoa kannattavat edustajat nöyrtyvät toimimaan saamelaiskäräjillä, sylttytehdas on päässyt tavoitteeseeseensa ja saanut haluamansa: tapauksen Suomen saamelaiskäräjät vastaan Suomen valtio, jonka sylttytehdas ja saamelaiskäräjät voivat viedä YK:n elimiin.