Norjan Kautokeinossa päämajaansa pitävä Saamelainen korkeakoulu (saam. Sámi allaskuvla, no. Samisk høgskole) on Norjan radion (NRK) mukaan päättänyt ettei se muuta päätöstään myöntää vuoden 2012 Israel Ruong-stipendi tohtori Erika Sarivaaralle.
Ennen päätöstään pitää kiinni aikaisemmasta päätöksestään korkeakoulu on kuullut saamelaisjärjestöjä. Pohjoimaisen saamelaisneuvoston puheenjohtaja, norjalainen Áile Jávo oli tiedustellut korkeakoululta miksi stipendin jakajana toimiva korkeakoulun hallitus oli rikkonut stipendisääntöjä. Sääntöjen mukaan stipendi tulee jakaa nuorelle saamelaiselle tutkijalle, ja kirjeen kirjoittajan mielestä Sarivaara ei ole saamelainen, mikä lisäksi Sarivaara on kirjoittajan käsityksen mukaan saamelaisvastainen.
Kannanottoon yhtyi Pohjoismaisen saamelaisneuvoston Suomen jaostona toimiva yhdistys, ja eräitä muita suomalaisia saamelaisyhdistyksiä, kuten saamelaisnuoreten yhdistys ja City-saamelaisten yhdistys. Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, joka on itse aikonaan saanut saman stipendin, yhtyi Sarivaaran palkitsemiseen nähden kielteiseen kantaan Saamelaiskäräjien sivustossa julkaistussa blogikirjoituksessaan.
Suomen Sallasta alun perin kotoisin oleva Erika Sarivaara valmisteli väitöskirjaansa statuksettomista saamelaisista juuri Saamelaisessa korkeakoulussa, minkä jälkeen hän vei työn loppuun ja väitteli tohtoriksi Lapin yliopistossa Rovaniemellä kesällä 2012.
Sarivaara on itse niin sanottuja statuksettomia saamelaisia, eli hän on juuriltaan saamelainen ja on opiskellut saamen kielen, mutta Suomessa sovelletun saamelaismääritelmän mukaan häntä ei hyväksytä Suomen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, joka muodostaa epärvirallisen suomalaisen "saamelaisrekisterin". Norjassa sovelletun hiukan löyhemmän saamelaismääritelmän mukaan Sarivaara olisi Norjassa hyväksyttävissä saamelaiseksi sillä perusteella, että hänen esivanhempansa on puhunt saamea kotikielenään.
Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Jávo on vaatinut eri pohjoismaita yhtenäistämään saamelaismääritelmänsä. Suomen nykyistä määritelmää sovellettaessa "rekisterisaamelaiseksi" hyväksytään niin sanotut tunturi- eli porosaamelaiset, kun sen sijaan toisenlaista saamelaiskulttuuria edustavat ryhmät jäävät ulkopuolelle eli statuksettomiksi. Saamelaismääritelmän sisältävä laki Saamelaiskäräjistä on paraikaa tarkasteltavana mahdollisen uudistustarpeen selvittämiseksi. Tunturisaamelaisten dominoima Suomen Saamelaiskäräjät ei näe muutostarvetta ja on esittänyt, että että jos lakia muutetaan on määritelmää ennemminkin tiukennettava. Saamelaiskäräjät vastustaa myös että Suomen Korkein hallinto-oikeus toimii valitusasteena päätöksistä joilla Saamelaiskäräjät on päättänyt hylätä henkilön pyynnön tulla rekisteröidyksi Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjät katsoo, että sen tulee itse olla viimeinen valitusaste.
Pitäessään kiinni päätöksestään jakaa stipendi Sarivaaralle Saamelainen korkeakoulu korostaa että se on yleissaamelainen (no. allsamisk) akateeminen laitos, joka näkee haasteen siinä että Saamenmaassa on erilaisia näkemyksiä siitä kuka on saamelainen. Tästä syystä korkeakoulu tulee syksyllä 2013 järjestämään seminaarin tästä teemasta.
"Saamelainen korkeakoulu arvostaa avoimmuutta, uudistusta ja tasa-arvoisuutta. Korkeakoulu kunnioittaa ihmisten identiteettiä", sanotaan korkeakoulun asiaa koskevassa lehdistötiedotteessa.
NRK.n uutisen mukaan ei ole päätetty milloin palkinto luovutetaan Sarivaaralle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti