Haastattelukysymykset ministeri Henrikssonille
1.6.2012
Koska ministeri Henrikssonin erityisavustajansa kautta lähettämä vastaus avoimeen kirjeeseeni oli niin yleisellä tasolla että se, vaikkakin kaikki siinä esille tuotu varmasti piti paikkansa, ei oikeastaan millään tavoin ottanut kantaa vaikeassa asiassa esittämiini kärjekkäisiin ajatuksiin, lähetin 1.6.2012 joukon konkretisoivia kysymyksiä ministerille. Viesti oli ruotsiksi, olen sen itse kääntänyt tähän suomeksi:
Vastaanottaja:
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
erityisavustaja Malin Brännkärrin kautta
Kiitos vastauksesta
ministeri Anna-Maja Henrikssonille ja muille lähettämääni avoimeen kirjeeseen. Vaikka ministeri itse ei ale antanut vastausta saanen lähteä siitä että vastaus on nähtävä ministerin vastauksena, myönnettäköön, pitkään kirjeeseeni.
Suhteutettuna avoimeen kirjeeseeni sisältyvään perinpohjaiseen esitykseen ja suhteutettuna haastavaan kysymykseen jonka asetin – Miksi RKP tukee epäilyttävää saamelaispolitiikkaa? – vastaus oli niin asiallisena pidetty niin että vaikka kaikki siinä varmasti pitää paikkansa, vastauksen todellinen sisältö jää lähinnä olemattomaksi,
Huomioon ottaen että tarkoitukseni on julkaista sekä avoin kirjeeni ett saamani vastauksen valitsemallani foorumilla, haluan antaa ministeri vielä yhden mahdollisuuden vastata vähemmän yleisesti. Siksi turvaudun konkreettisiin kysymyksiin.
Joka tapauksessa käännyn suoraan ministeri Henrikssonin puoleen. Alla olevan tekstin enversiossa puhuttelin häntä ”oikeusministeriksi”, mutta kirjoitin sitten tekstin uusiksi niin että minä, joka olen syntynyt 1948, otan vapauden sinutella häntä, täydellä kunnioituksella hänen asemaansa kohtaan. Sinuttelulla haluan osoittaa, että kyse on sähköpostitse tehdystä haastattelusta, vaikka en vältäkään sen ilmikäymistä mihin suuntaan omat mielipiteeni asiakysymyksessä ovat kallellaan. Toivon, että Anna-Maja Henriksson vastaisi kysymyksiin ei ainoastaan saamelasikysymyksistä ja ILO-sopimuksen 169 ratifioinnista vastaavana oikeusministerinä, vaan myös RKP-läisenä poliitikkona.
Käytän tässä samalla tilaisuutta tehdä laventavia kysymyksiä ja poleemisia heittoja, kaikki siinä toivossa että saisin konkreettisimpia vastauksia varsin kiistanalaisessa asiassa.
Tähän asti saamassani vastauksesta sanotaan että ILO-sopimuksen numero 169 ratifiointi sisältyy Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan. Tämä on tunnettu tosiasia, mutta ei perustelu sille miksi hallitus ja eritoten RKP ja sen ministerit, joillehan avoin kirjeeni oli suunnattu, pitää jatkaa ideologisesti väritettyyn illusoriseen historiaan perustuvan etnonationalistisen politiikan aktiivista tukemista.
Edelleen vastauksessa sanotaan että oikeusministeriö on pyytänyt muita ministeriöiltä ja Saamelaiskäräjiltä lausunnon sopimuksen ratifioinnin tiellä mahdollisesti olevista esteistä. Oletan että sinun (= oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin) viimeistään tässä vaiheessa on katsottava olevan tietoinen siitä, mikä muodostaa suuren ja ratkaisevan este sopimuksen ratifioinnille Suomessa, nimittäin se, että saamelaisaktivistit jotka ajavat asiaa liikkuvat ohuella jäällä kun on kyse heidän asemastaan alkuperäiskansana Suomessa, siinä mielessä johon ILO-sopimus perustuu. Tämä ei täysin merkityksetön puute, että he ovat muuttaneet Suomeen suhteellisen myöhään, ei ole estänyt heitä väittämästä että he, ja vain he, edustavat maan alkuperäisväestöä. Tämän kautta he, niin kuin minä asian näen, usurpoivat (valtaavat oikeudettomasti ) röyhkeästi alkuperäiskansan aseman siltä väestöltä joka täyttää ILO-sopimuksen kriteerit ja jotka pystyvät tämän näyttämään, mutta joilta usurpaattorit kieltävät tämän statuksen.
Erityisavustajalta saamani vastauksen mukaan oikeusministeriö on kääntynyt muiden ministeriöiden puoleen pyytäen näitä ilmoittamaan täyttääkö lainsäädäntö niiden hallintoalalla ILO-sopimuksen vaatimukset, ja jos näin ei ole, mihin toimiin ministeriö mahdollisesti aikoo ryhtyä asian korjaamiseksi.
Eikö tämä ole hiukan nurinkurista tai ainakin ennenaikaista? Eikö oikeusministeriön tulisi mieluummin ensiksi selvittää täyttääkö alkuperäiskansa, sellaisena kuin se tänään on edustettuna Saamelaiskäräjien kautta, ILO-sopimuksen vaatimukset, ja jos niin ei ole, kysyä myös itseltään mihin toimiin oikeusministeriön mahdollisesti tulisi ryhtyä asiantilan korjaamiseksi? Saamelaiskäräjäthän sisältyvät oikeusministeriön vastuualueeseen.
Avatessaan vastavalittujen Saamelaiskäräjien istuntokauden Inarissa 3.4.2012 presidentti Niinistön sanoi ILO-sopimuksen soveltuvan huonosti Suomen oloihin. Presidentin mukaan sopimus on luotu muihin tarkoituksiin kuin sellaisiin joista Suomessa on kyse. "Sitä on tarvittu korjaamaan tilanne siirtomaakauden jälkeen, ja siitähän täällä ei ole kyse”, sanoi Niinistö Inarissa.
Uutisten mukaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi (RKP) sanoivat olevansa yllättyneitä siitä että ILO-sopimusta voidaan ”tulkita” niin kuin Niinistö teki, ja että presidentti ei ehkä ollut kyllin hyvin perillä siitä mitä ILO-sopimus tarkoittaa. Ehkäpä te kaksi puoluetoveria unohditte että Niinistö on ollut oikeusministeri, ja sen lisäksi muun muassa eduskunnan puhemies. Sinä, Anna-Maja Henriksson, on taustaa pankkijuristina , kunnallispoliitiikkona ja ministeri Ulla-Maj Wideroosin erityisavustajana. Klemetti Näkkäläjärvellä on taustaa kääntäjänä ja saamelaispoliitikkona. Hänet valittiin Saamelasikäräjien jäseneksi 1996, samana vuonna kuin Niinistöstä tuli oikeusministeri, ja hänet (Näkkäläjärvi) Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi 2008. Niinistö on syntynyt 1948, sinä Anna-Maja Henriksson 1964 ja Näkkäläjärvi 1960. Pidätkö edelleen kiinni siitä että presidentti esitti Inarissa milloinkaan aikaisemmin kuulemattoman tulkinnan ILO-sopimuksesta? Voisitko selventää mikä siinä olisi uutta? Jaatko Näkkäläjärven huolestuneisuuden siitä että presidentti olisi heikosti perillä siitä mitä ILO-sopimus perimmiltään tarkoittaa?
Voitko kertoa miten oikeusministeri on aikonut toimia selvittääkseen, onko alkuperäiskansan joka meillä Suomessa on, tilanteessa jossa se valloituksen, kolonialismin tai uusien rajojen vetämisen kautta on joutunut alakynteen suhteessa alueen muuhun väestöön, niin että tälle alkuperäiskansalle olisi palautettava siltä riistetyt oikeudet ja niin että sitä tulisi suosia erikoistoimenpitein, jotta se voitaisiin nostaa sorronalaisesta asemastaan ja tulla tasa-arvoiseksi muun väestön kanssa? Tämähän on ILO-sopimuksen numero 1969 perusajatus ja tarkoitus. Tai ainakin niin sanotaan sopimuksen tekstissä. Vai olenko ymmärtänyt väärin kuten presidentti Niinistö? Silloinhan olen hyvässä seurassa. Mitkä ovat sinun näkemyksesi mukaan perusteet sille että ILO-sopimus on sovellettavissa Suomeen ja tarpeellinen täällä?
Oletko oikeusministerinä siinä käsityksessä, että ottaminen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on ratkaiseva ja ainoa kriteeri sille, että kuuluu siihen tai niihin alkuperäiskansoihin, joita Suomen tasavallan kansalaisten joukossa on?
Mitä mieltä olet oikeusministerinä siitä, että Saamelaiskäräjät on ehdottanut että Saamelaiskäräjien hallitus, eikä, kuten nykyään, Korkein Hallinto-oikeus, toimisi viimeisenä instanssina jolle kuuluu vahvistaa tai hylätä ääni- ja vaalikelpoisuus Saamelaiskäräjien vaalissa? Tämä Saamelaiskäräjien ehdotus sisältyy Saamelaiskäräjien väliaikaiseen lausuntoon oikeusministeriölle koskien Saamelaiskäräjälain ja -asetuksen muuttamista, 27.4.2012 Dnro259/D.a.1/2012.
Mitä mieltä olet Saamelaiskäräjien ehdotuksesta (sisältyy edellä mainittuun asiakirjaan) että määritelmä sille kuka on saamelainen tulee muuttaa ILO-sopimuksen yhetydessä niin, että vain sellainen henkilö määritellään saamelaiseksi jolla on läheinen yhteys saamen kieleen ja saamelaiseen kulttuuriin, sekä saamelainen identiteetti?
Näetkö itse kielen ratkaisevana kriteerinä alkuperäiskansaan kuulumiselle?
Missä kohdin ILO-sopimusta 169 löydät maininnan jonka mukaan kieli olisi ratkaiseva kriteeri alkuperäiskansaan kuulumiselle?
Mitä mieltä olet juristina ja oikeusministerinä Saamelaiskäräjien tulkinnasta ja ehdotuksesta (sisältyy edellä mainittuun asiakirjaan) että historiallisten verotustietojen ei enää tulisi muodostaa perustetta kenenkään saamelaiseksi määrittelemiselle, vaan että saamelaisuuden määritelmän tulee perustua ”elävälle saamelasikulttuurille”?
Mikä tai mitkä on käsityksesi mukaan ratkaiseva kriteeri tai ratkaisevat kriteerit sille että joku kuuluu alkuperäiskansaan?
Mihin oikeusperusteeseen katsot tämän kriteerin tai näiden kriteereiden nojaavan – löytyvätkö ne jostain laista tai jostain kansainvälisestä sopimuksesta – ja siinä tapauksessa, mistä tarkkaan ottaen?
Mitä mieltä olet Saamelaiskäräjien tulkinnasta (sisältyy edellä mainittuun asiakirjaa) jonka mukaan ILO-sopimuksen ratifiointi on Saamelaiskäräjien ja Suomen valtion välinen asia? Onko tai ovatko alkuperäiskansamme täysin, tai edes riittävissä määrin, edustettuina Saamelaiskäräjissä ja niiden kautta, niin että Saamelaiskäräjillä voidaan katsoa olevan tällainen neuvottelumandaatti, huomioon ottaen että Saamelaiskäräjät on soveltanut kieliperustetta, jota se haluaa entisestäänkin tiukentaa, kriteerinä myöntäessään tai evätessään äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden Saamelasikäräjävaaleissa, ja sen lisäksi katsoo että ottaminen tämän vaaliluettelon laatimisella syntyneeseen ”saamelaisrekisteriin” muodostaa ratkaisevan ja ainoan kriteerin alkuperäiskansaan kuulumiselle? Kysymys on pitkä, mutta juristille ja oikeusministerille sen ei pitäisi olla ylivoimainen.
Yksi ILO-sopimuksen ratifioinnin puolesta esitetty perustelu on, että Norja on sen jo ratifioinut, ja että Suomen olisi siksi tehtävä samoin. Voitko kertoa jotain Norjan kokemuksista, onko ratifiointi esimerkiksi lisännyt vaiko laannuttanut saamelaisten ja muun väestön välisiä jännitteitä?
Suomessa on perinteensä ja perustuslakinsa mukaisesti demokratia joka perustuu kansalaisten tasa-arvolle. Näetkö sellaista riskiä että ILO-sopimuksen ratifiointi epätasa-arvoisuuden vähentämisen sijaan voisikin lisätä sitä?
Uskotko että sopimus on omiaan edistämään paikallisen yhteiskuntarauhan vakaantumista alueilla joita se koskee, vai onko olemassa riski että sillä olisikin vakautta häiritsevä vaikutus?
Jos ILO-sopimuksen ratifiointi tietää vahvaa niin sanottua positiivista syrjintää (myönteisiä erityisoikeuksia) muodostaen siten poikkeuksen perustuslain tasa-arvovaatimukselle, oletko silloin sitä mieltä että ratifiointi tai jotkin sen vaatimat lainmuutokset edellyttäisivät asian käsittelemistä perustuslainsäätämisjärjestyksessä?
Jos ILO-sopimuksen ratifiointi puuttuu yksityiseen omistusoikeuteen tai siirtää nykyistä valtion omaisuutta yksityiseen tai kollektiiviseen omistukseen ilman vastinetta, tai vain muodollista vastinetta vastaan, oletko silloin sitä mieltä että ratifiointi tai jotkin sen vaatimat lainmuutokset edellyttäisivät asian käsittelemistä perustuslain säätämisjärjestyksessä?
"Saamelaisuus on yhteyttä omiin esi- ja isovanhempiin, porolaitumiin, kalavesiin tai metsästysmaihin, kielen rikkauteen, perinteiseen tietoon, arvomaailmaan ja yhteisöjärjestelmään ", määritteli Klemetti Näkkäläjärvi omassa puheessaan vastavalittujen Saamelaiskäräjien istuntokauden avajaisissa. Mikäli ymmärrän oikein, hän vetoaa tässä jonkinlaisen blut und boden -mystiikkaan, samalla kuin hän ja Saamelaiskäräjät esittävät että maakirjoja, veroluetteloita ja kirkonkirjoja joissa on tosiasioita sukulaissuhteista ja muuttopäivämääriä ei tule pitää kenenkään saamelaiseksi määrittelemisen perusteena, ne kun ovat vain pelkkiä siirtomaaherrojen arvottomia papereita. Näkisitkö että ILO-sopimus toisi muassaan sen että niin sanottujen rekisterisaamelaisten oikeus menisi muiden kansalaisten dokumentoitujen maanomistus- ja käyttöoikeuksien edelle ja sulkisi nämä pois?
Katsotko juristina ja oikeusministerinä että niin sanottujen rekisterisaamelaisten oikeus menisi muiden kansalaisten dokumentoitujen maanomistus- ja käyttöoikeuksien edelle ja sulkisi nämä pois, myös niissä tapauksissa joissa nämä muut kansalaiset ovat saamelaista alkuperää, mutta on Saamelaiskäräjien toimesta suljettu Saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle ensisijaisesti kieliperusteella, ja jota vaaliluetteloa Saamelaiskäräjät pitää ainoana olemassa olevana, tarpeellisena ja ratkaisevana saamelaisrekisterinä?
Etnonationalististen saamelaisaktivistien tunnus on ”Saamenmaa saamelaisille!” Mitkä kukaan ei ole sanonut ääneen on, että ILO-sopimuksen mukaan kaikki sopimukseen perustuvat ratkaisut ovat luonteeltaan kansallisia, ja että sopimuksen tarkoitusperänä on vääryyksien oikaiseminen, ei yhden kansalaisryhmän etuoikeutetuksi tekeminen toisten kansalaisryhmien kustannuksella. Voisitko selittää millä oikeudella ja millä perustelulla sinä RKP-läisenä poliitikkona ja oikeusministerinä ja Kataisen hallitus lankeavat tähän, miksi sinä ja RKP tuette linjaa, jota avoimessa kirjeessäni luonnehdin epäilyttäväksi saamelaispolitiikaksi?
Käsitykseni mukaan ei voi olla oikein, että politiikka kysymyksissä, jotka koskettavat ihmisten perusoikeuksia etenee siinä järjestyksessä että hallituspuolueet ensin sopivat keskenään jotain enemmän tai vähemmän täyshölmöä, minkä jälkeen pyydetään asiasta lausuntoja, ja sitten huomioidaan niistä vain ne jotka tukevat valittua linjaa. Kun tämä tapahtuu vastoin parempaa tietämystä ja ymmärrystä, on oikeutettua kysyä olemmeko me äänioikeutetut kansalaiset todellakin niin tyhmiä, että on vain oikeus ja kohtuus että valitsemamme eduskunnan luottamusta nauttivat ministeritkin ovat samanlaisia.
Aiotko sinä ja RKP jatkaa linjalla jolla nyt olette, vai alkaako käydä ajankohtaiseksi arvioida linja perinpohjaisesti uudestaan?
Olisin kuten sanottua kiitollinen jos saisin todelliset vastaukset kysymyksiini.
Ystävällisin terveisin,
Gunnar Pettersson,
eläkkeellä oleva toimittaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti